Mun telkku kaatu

Rakastan teknisiä vimpaimia! Omistan liikaa eri tarkoituksiin tarkoitettuja laitteita, vaikkakin yritän vähentää niiden määrää tarpeellisuuden mukaan. Jonkinasteisena tekniikan asiantuntijana opin laitteitteni käytön yleensä nopeasti ja saan niistä paljon irti.

Tietotekniikan laajentuminen uusiin laitteisiin on tuonut entistä laajemman määrän palveluita käytettäväksi laitteilla jotka ennen olivat omistettu tiettyä tarkoitusta varten. Ennen vain soittelemiseen tarkoitettu kännykkä kykenee postien lukuun ja Youtuben katseluun, nykyaikainen televisio näyttää kuvia usb-muisteilta ja toistaa itsekseen mediaa tietokoneelta. Tämä kehitys on tekniikkaa ymmärtäville monesti mieluisaa, sillä avaahan se uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia eri laitteiden käyttöön. Yhä useampi laite on omaksunut tietokoneiden piirteitä ja sen myötä myös tietokoneiden ongelmat.

Ensimmäinen ongelma:
Käytön vaikeutuminen laitteen ydinalueella
Älylaitteitteen tärkein toiminto muuttuu hankalammaksi käyttää kun muita toissijaisia toimintoja tuodaan laitteeseen. Tämä ongelma on näkynyt kaikissa älypuhelimissa joita olen käyttänyt: mitä enemmän toimintoja puhelimeen on saatu, sitä enemmän työtä puhelun soittaminen vaatii.

Esimerkkinä muutama itse käyttämäni puhelin: 3310:lla soitto vaati yhden napin painalluksen avatakseen kontaktit ja lyhyen selauksen jälkeen toisen painalluksen - ja puhumme fyysistä napeista, joten tämän pystyi selittämään vaikka isoäidille. Lisäksi napit olivat mukavan isoja ja selkeitä. Kun sitten päivitin ensimmäiseen älypuhelimeeni, klassiseen 6600-malliin, tämä hieman heikkeni koska kaikki toimi hieman tahmaisesti kuten Nokian klassikkoälypuhelimissa ennen tapasi. Lisäksi puhelimet tapasivat pienentyä, mikä teki näppäintuntumasta heikomman. Nykyisten älypuhelinten kanssa prosessi on monivaiheisempi ja pidempi - ei välttämättä hitaampi, mutta ainakin työläämpi.

Toinen ongelma:
Toimintavarmuuden lasku kyseisen laitteen ydinalueella.
Tällä tarkoitetaan käytännössä että kännykkä joka osaa tehdä uusia temppuja onkin herkästi huonompi pelkkää puhelinkäyttöä arvioitaessa. Uusi älykkäähkö laite ehkä selaa nettiä ja lukee sähköpostia, mutta soittaminen sillä onkin hankalaa. Televisio jolla voi selata nettiä ja joka toimii myös tallentavana digiboxina ja dlna-laitteena kaatuilee ja oikuttelee.

Omistin ennen 28” perinteisen television. Ainoa ongelma sen kanssa oli ajoittainen kuvan oikuttelu jos johdot olivat löysällä. Nykyinen litteä televisioni sen sijaan osaa kaikenlaista uutta ja jännittävää: televisioni osaa oikutella. Satunnaisesti televisio tahtoo poistua pelikonsolien tai dvd-soitinten puolelta itsestään kesken pelisession tai elokuvan katselun, vaihtaen itsestään kuvan televisiokanavien puolelle. Ja kun kanavan kääntää takaisin peliin tai elokuvaan, hetken päästä televisio kääntää kanavan takaisin. Ainoa keksimäni tapa lopettaa tämä oikuttelu on vetää töpseli irti (katkasijasta sammuttaminen ei riitä!) ja käynnistää televisio kylmiltään. Lisäksi televisioni osaa kaatua. Joskus televisio jumiutuu hetkeksi ja sitten käynnistää itsensä uudelleen. Ajatelkaa sitä hetki: televisio joka kaatuilee.

Eikä edes aloiteta puhelinten kaatuilusta.

Kolmas ongelma:
Tietoturvallisuuden heikentyminen uusissa älylaitteissa.
Perinteisissä vähemmän älykkäissä laitteissa ei ollut tapoja jolla vihamielinen koodi - virus tai haittaohjelma - voisi levitä. Ja vaikka älyä olikin, harva laite oli verkottunut, eikä näin virusten leviäminen onnistunut, eikä niiden tekemiselle ollut suurta motivaatiota. On ehkä siis väärin sanoa vanhojen laitteiden olleen vähemmän turvallisia, niihin ei vaan ollut leviämisvektoreita eikä ekosysteemiä missä levitä.

Tietokoneiden ulkopuolella viruksia kirjoitetaan jo reitittimiä ja modeemeita varten. Nykyiset älylaitteet puhelimista televisioihin ovat jo nähneet ensimmäiset viruksensa. Mikä tahansa laite, joka kykenee suorittamaan koodia ja on yhdistetty ulkoiseen verkkoon ja joka kykenee tallentamaan tietoa on potentiaalinen ekosysteemi haittaohjelmalle.

Moderni laitteen tärkeintä toimintoa on siis vaikeampi käyttää ja lisäksi laite on edeltäjiään epäluotettavampi ja turvattomampi. Osaavalle käyttäjälle nämä eivät tosiasiassa ole ongelmia. Puhelimensa sielunelämää ymmärtävä käyttäjä osaa tehdä haluamansa toiminnot puhelimellaan, osaa kiertää sen tekniset ongelmat ja osaa huolehtia laitteen turvallisuudesta. Ongelmia tulee vähemmän asiantuntijoiksi tunnistettavien käyttäjien kanssa.

Pekka ja Paula Peruskäyttäjä ostavat yhä useammin älylaitteen markkinoinnin kehuessa sitä juurikin markkinoiden parhaaksi. Mikäli käyttäjällä ei kuitenkaan ole mielenkiintoa perehtyä laitteen sielunelämään, huomaavat he äkkiä omistavansa hankalakäyttöisen, kaatuilevan laitteen, joka pahimmillaan lähettää mainostekstiviestejä ja roskapostia heidän lähipiirilleen. Peruskäyttäjät yhä useammin hankkivat tarpeettoman monimutkaisia laitteita muutamasta huonosta syystä: media, myyjät ja mahtailu.

Mediassa tekniikasta kirjoittavat tekniikan asiantuntijat, jotka usein ymmärtävät laitteita. Heidän perspektiivinsä ei välttämättä ole tasolla tavallisen käyttäjän kanssa. Kun asiantuntija arvioi laitetta, hän arvioi sen oman osaamisensa lävitse ja asiantuntija on jo määritelmänsä perusteella asiantuntevampi kuin valtaosa yleisöstään.

Laitteita ostettaessa myyjät mielellään suosittelevat uusia teknisiä laitteita yksinkertaisempien sijaan kiitos niiden korkeamman hinnan ja yleensä myös paremman katteen. Myyjän tehtävä on pääasiallisesti tuottaa voittoa yritykselleen, ei palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. Luonnollisesti hyvä myyjä pyrkii hakemaan tasapainoa näiden äskeisten välillä, mutta liike-elämän realiteetit käytännössä sanelevat hänen kallistuvan yrityksen puolelle ostajarukkaa vastaan.

Mahtailu taas tulee esiin oman mammonan esittelyssä. Vaikkei tekniikkaa ymmärrä, pitää olla viimeisintä tekniikkaa, että oma rikkaus tulee esiin. Älypuhelin on statussymboli. Olen nähnyt monta ihmistä jotka ovat hankkineet juurikin itseään fiksumpia älypuhelimia enimmäkseen esittämään omaa varakkuuttaan. Ja sitten kiroilevat kun puhelin ei toimi tai sitä ei osata käyttää.

Kun siis seuraavan kerran hankit teknistä laitetta, mieti tarpeitasi. Jos oikeasti hyödyt televisiossa olevasta nettiselaimesta tai puhelimesta joka osaa surffata nettiä, anna palaa. Mutta jos television on tarkoitus istua olohuoneessa televisiona, mieti tarvitseeko sen oikeasti mennä joka paikkaan. Jos kannettava jo hoitaa verkkosurffauksen ja oma näkö on niin heikentynyt ettet näe puhelimen näyttöä muutenkaan kunnolla, älykkyys laitteessa tulee valumaan hukkaan. Moni käyttäjä pääsee helpommalla ostamalla peruslaitteet. Ja jos sitä toiminnallisuutta kaipaa lisää, muita peruslaitteita voi hankkia edellisiä täydentämään. Esimerkiksi matkasurffailuun saa hyvin halvalla miniläppäreitä tai uusia Android-tabletteja jos alkaakin tuntumaan että verkkoon pitäisi päästä kadulta ja kahvilasta. Ja jos musiikin kuuntelu kiinnostaa, erillinen mp3-soitin maksaa nykyään muutaman pähkinän verran.

Ja me tekniset tyypit voimme jatkaa rauhassa älyvermeillämme mahtailua.

Kommentit