Naisvihasta: Miten marssi seksuaalisia hyökkäyksiä vastaan johti hyökkäykseen

Kritisoin aiemmin tässä blogissa Crackedin kirjoitusta siitä miten modernit miehet opetetaan mukavas vihaamaan naisia. En ole muuttanut mieltäni aiheesta, mutta huomasin että aihepiirin ympärillä on yhä asioita jotka haluan käsitellä.

Ensinnäkin länsimaisten miesten systemaattinen naisviha on ilmiönä kuolinkielissään, eikä julkisessa keskustelussa kukaan pysty vakavasti esittämään avoimen naisvastaisia kommentteja ja olettaa omaavansa minkäänlaista uskottavuutta sen jälkeen. Toki täälläkin pystyy vielä laukomaan naisvastaisia ja suoranaisesti tyhmiä kommentteja, mutta naisten esineellistäminen tai heikkoina pitäminen on vielä kaukana naisvihasta. Kukaan ei Suomessa vaadi naisia kuritettavan tai rangaistavan jos he sanovat miehelleen vastaan, tällainen väite saisi suurelta yleisöltä välittömästi kriittisen tuomion. En sano etteikö sovinismia tai naisvihaa esiintyisi ollenkaan länsimaissa, sitä en yritä väittää, mutta naisviha on länsimaissa marginaali-ilmiö ja en jaksa suhtautua vakavasti väittämiin systemaattisesta naisvihasta.

Ja syykin minulla tähän on: En suhtaudu Crackedin esittämän kaltaisiin länsimaista mieskäytöstä haukkuviin teksteihin vakavasti, koska satun tietämään miltä oikea naisviha näyttää. Äskettäinen uutinen Egyptistä tarjoilee meille esimerkin siitä mitä todellinen naisviha on.

Se mitä Egyptissä tapahtui tuntuu jopa hieman absurdilta: joukko naisia marssi vastustaakseen siellä yleisiä seksuaalisia hyökkäyksiä ja lopputuloksena joukko miehiä hyökkäsi heidän kimppuunsa. Mielenilmauksen tekijät osasivat odottaa ongelmia ja marssiin osallistuneita viittäkymmentä naista ympäröikin heitä tukevien miesten joukko, joka oli paikalla torjumassa mahdollista hyökkäystä.

Hyökkäys oli suunniteltu: se tehtiin kohdassa jossa naisia oli vaikea suojella ja hyökkääjät eivät vain iskeneet kerran, vaan jatkoivat hyökkäystä systemaattisesti jopa kun marssijat yrittivät paeta. Nämä hyökkääjät olivat järjestäytyneitä ja heitä oli paljon ja se mitä vastaan he hyökkäsivät oli joukko rauhanomaisia naisia jotka halusivat sanoa etteivät tykkää kun joku tulee ja vähän raiskaisee. Hyökkääjät toisin sanoen halusivat estää seksuaalisen väkivallan vastustamisen. Konkreettisempaa esimerkkiä naisvihasta on vaikea hakea.

Entäpä täälläpäin? Jos naisvihasta puhutaan, länsimaissa on heikosti esimerkkejä muusta kuin asenteellisesta sorrosta. Meillä tyttösikiöitä ei abortoida, pikkutyttöjen sukuelimiä ei silvota, isää uhmanneiden tyttöjen kasvoille ei heitetä happoa, miesjoukot eivät opeta naisille läksyjä raiskaamalla heitä, eivätkä meidän tuomioistuimemme anna virallisia ohjeita miten naista saa piestä. Nekin tapaukset joissa tällaista käytöstä esiintyy, tapaavat olla tuontitavaraa alueilta joissa kyseiset asenteet ovat vallitsevia. Esimerkiksi Suomestakin eräiden muslimiperheiden tyttöjä viedään salalääkäreille tai ulkomaille ympärileikattavaksi ja kunniamurhatkin ovat rantautuneet pohjoismaihin samojen kulttuurien myötävaikutuksella.

Omasta takaa länsimaissa naisvihalla on enää vähän kantimia ja nekään eivät oikeastaan kieli naisvihaa, ellei käsitteitä ala venyttämään ja vääristelemään. Meillä on vähäpukeisia naisia mainoksissa ja pornografiassa, meillä on miehiä jotka eivät pidä naisia luotettavina, meillä on miehiä jotka eivät kunnioita naisia. Näistä on kuitenkin pitkä matka oikeaan vihaan. Se että joku pitää naisia heikkoina tai kyvyttöminä on ehkä tyhmä asenne, ehkä jopa syrjivä, mutta se ei ole vihaa. Ja lisäksi yhteiskunnassamme ei voida sanoa olevan mitään järjestäytynyttä liikettä joka tahtoo pitää naiset saappaan alla. Järjestelmä ei vihaa naisia ja lain silmissä nainen ei ole heikommassa asemassa kuin mies (itseasiassa asia on monen mielestä päinvastainen).

Toki länsimaissakin on vielä tekemistä ennen kuin tasa-arvo sukupuolten välillä on saavutettu. On asioita joissa naiset ovat yleisesti huonommassa asemassa ja samaten asioita joissa miehet ovat huonommassa asemassa. Sukupuolet vaikuttavat meihin tavoilla joilla niiden ei pitäisi vaikuttaa ja nämä ovat ongelmia meille ratkaistavaksi. Tämä ei kuitenkaan ole vihaa.

Ne ryhmät jotka naisvihaa viljelevät ovat kuitenkin täälläkin olemassa ja ne ovat samoja vanhoillisuskonnollisia ryhmiä, jotka vihaavat kotimaissaankin. Nämä asenteet ovat toki jotain mihin voidaan vaikuttaa ja pitääkin vaikuttaa. Mutta jos syyllistämme koko länsimaista miessukupuolta asenteista jotka ainoastaan vähemmistö omaa (ja se vähemmistökään ei oikeastaan lopulta ole edes vihaajia), emme ole ratkaisemassa oikeaa ongelmaa, vaan lähinnä aikaansaamme tilanteen jossa osapuolet sukupuolikeskustelussa polarisoituvat ja alkavat vastustaa toisiaan periaatteesta.

Kommentit