Hyvää vappua!

Pääsiäinen meni jo, mutta puput kuuluvat kaikkiin vuodenaikoihin.


Erittäin hyvää vappua kaikille!

Media ja narratiivi

Perussuomalaisten Matti Putkonen kirjoitti avoimen kirjeen medialle kommentoidakseen viimeaikaista erikoista uutisointia perussuomalaisten ympärillä.

Lainaan hieman kirjeen sisältöä tähän ihmeteltäväksi ennen kuin menen asiaan (kirje on tehty avoimeksi, joten Putkonen tuskin pahastuu). Lainaus tulee mtv3:n sivuilta jossa kirje on kokonaisuudessaan luettavissa:

"Muutama toimittaja on tahrannut koko ammattikunnan. He ovat pyrkineet tietoisesti luomaan mielikuvan, jonka mukaan perussuomalaiset ovat roistoja, osaamattomia ja vielä kaiken lisäksi rasisteja. Tästä tyypillinen esimerkki: Helena Eronen ei ole ollut koskaan Perussuomalaisten jäsen, eikä näin ollen edusta puolueen linjaa tai näkemyksiä. Hän on ammattitaitoinen eduskunnan kanslian palkkaama sitoutumaton virkamies, jonka esimies on James Hirvisaari. Tämä tehtiin puoluetoimiston kautta selväksi kaikille toimittajille, jotka soittivat meille. Myös Hesarille. Siitä huolimatta HS:n pääkirjoituksessa Erosen kolumniin vedoten kehotettiin perussuomalaisia pukemaan ylleen ruskeat natsipaidat. Oliko tämä vitsi- vai vihakirjoitus?"

Putkonen on saanut "jostain" käsityksen, että media jahtaa perussuomalaisia ja vieläpä ilman syytä. Tämä käsitys ei ole täysin vailla pohjaa, kuten esimerkiksi kirjeessä purettu osuus Helena Erosesta kertoo, mutta johtopäätös on tosiaan väärä. Kuten aiemmin kirjoitin, media ei niinkään jahtaa perussuomalaisia, vaan ei enää erityisemmin välitä totuudesta.

Putkonen on itse perussuomalaisten tiedostusvastaava ja hänen eteensä median uutisointi perussuomalaisista on tietysti se missä virheet hänelle ilmenevät. Putkonen seuraa mediaa ja tietää aika paljon perussuomalaisista. Kun hän näkee virheellistä uutisointia persuista, hän huomaa sen ja kun tarpeeksi esimerkkejä kasautuu, tekee hän johtopäätöksen, että kerran perussuomalaisista uutisoidaan koko ajan väärin, täytyy median varmasti jahdata perussuomalaisia.

Vitsi on tässä: jokainen asiantuntija joka seuraa mediaa, löytää jatkuvasti virheitä oman alansa uutisoinnissa. Putkonen on tässä yhteydessä ajateltuna persu-asiantuntija ja tunnistaa median virheet persuihin liittyen. Kun itse luen uutisointia aiheista joista ymmärrän (tekijänoikeudet, uskonto, it jne) löydän jatkuvasti näistä alueista virheellistä uutisointia. Esimerkiksi Helsingin sanomat uutisoi Robinin levyn jakamisesta Piratebayssa äskettäin ja koko artikkeli oli alunperin niin täynnä selviä virheitä, että ne jopa huomattiin ja korjattiin - ja näin ei todellakaan aina tehdä, vaikka oikaisupyyntöjä lähetetäänkin.

Sitten päätelmän lopputulos: jos jokainen joka tietää jonkun aihepiirin kunnolla, löytää jatkuvasti virheitä oman aihepiirinsä uutisista, eikö se tarkoita että kaikki uutisointi on jatkuvasti päin prinkkalaa, mutta huomaamme vain ne virheet jotka osaamme tunnistaa? Jokainen uutinen ei tietenkään ole väärin, enkä väitä että mediamme valehtelee jatkuvasti, mutta on hankala sanoa mikä on virheiden ja fabrikaatioiden todellinen määrä.

Mediassa on tapahtunut paljon viimeisen sadan vuoden aikana. Nykyinen voittoa tavoitteleva media ei nimittäin ole erityisen kiinnostunut totuudesta. Se miten asiat oikeasti ovat on vähemmän relevanttia kuin mielenkiintoinen narratiivi ja tarinan saaminen painoon nopeasti. Jos asioiden oikea laita sattuu olemaan yhtäläinen tämän valitun ja yleisölle tutun narratiivin kanssa, päätyy painoon hyvin todellisuutta vastaava tarina. Ongelmiin törmätään kun tarina ei vastaa yleisölle kelpaavaa narratiivia (ainakaan sellaisella tavalla joka tekee siitä mielenkiintoisen). Kun totuus ei muodosta kiintoisaa narratiivia, narratiivi rakennetaan enemmän tai vähemmän keinotekoisesti.

Tämä ei ole mikään tietoinen tavoite ja harva journalisti varmaankaan istuu luolassaan suunnittelemassa miten asioita voidaan vääristellä. Pikemminkin kyseessä on tietty metodiikka joka tapahtuu hyvin luonnostaan. Journalisti tarinassa värittää tarinaa hieman tuodessaan siihen mukaan dramatiikkaa ja selkeää tarinamaisuutta pelkän tosiasioiden raportoinnin sijaan. Tämä tehdään jotta tarina olisi enemmän koskettava ja henkilökohtainen, sillä hyvä journalisti tietää miten ihmiset eivät ole kiinnostuneita vain jutuista jotka ovat faktaluetteloita.

Jos tästä prosessista irrotetaan vaatimus tarkistaa faktoja ja päälle ripotellaan paineet julkaista nopeasti ja saada mahdollisimman paljon lukijoita (jottei firma mene konkkaan), on kasassa mekanismi joka lähes väkisin vääristää uutisointia. Ja tuottaa selkeästi virheellistä informaatiota.

Kun narratiivia noudatetaan ja faktoja ei vaadita, sellaisetkin uutiset jotka pitäisi tarkistaa vuotavat läpi oikeaan mediaan. Hieno esimerkki tästä on äskettäinen Egyptistä kantautunut uutinen muslimimiesten halusta paritella viimeisen kerran kuolleiden vaimojensa kanssa. Uutisen mukaan Egyptissä tästä oltaisiin tekemässä laillista oikeutta. Valitettavasti koko uutinen ei pitänyt lainkaan paikkaansa ja pohjautui johonkin mitä voi vain kuvata faktoja tarkistamattoman median rikkinäiseen puhelimeen. Mutta mitäpä sitä juttuja tarkistelemaan, valitettavan usea mieltää "hiekkaneekerit" vaimoahakkaaviksi pedofiiliuskonnon seuraajiksi, joten tämähän istuu siihen kaavaan hienosti: nyt ne ovat myös nekrofiilejä. Sillä ettei tarina pidä lainkaan paikkaansa ei ole merkitystä.

Loppukaneettina, ennen kuin alamme pitämään persuja kivana poppoona jota media vain vainoaa, on muistettava ettei heidän narratiivinsa ole täysin tyhjästä temmattu. Halla-Ahon Kreikka-kommentit ja oikeastaan kaikki Teuvo Hakkaraisen kommentit ovat selkeitä esimerkkejä puoleessa kytevistä kyseenalaisista arvoista ja kertovat mistä nykyinen narratiivi on tullut.

Vaihtoehtoiset Launcherit Androidille

Androidin käyttöliittymän korvaajaksi löytyy useita Launchereita. Launcher on ohjelma joka korvaa Androidin käyttöliittymän kokonaan uudella. Launcher ei vaikuta yläpalkkiin, mutta muuten kaikki ikoneista ohjelmavalikkoon muuttuu.

Monet launcherit ovat jo varsin tuttuja ja sivuutan ne tässä, esittelen tässä nimenomaisesti hieman harvinaisempia Launchereita. Kaikki launchereista osaavat perustoiminnot, kuten Widgettien käytön ja kuvakkeiden sijoittamisen työpöydälle. Jokaisessa työpöytiä on useita ja niitä voi luoda lisää ja järjestellä tarpeen mukaan.

Apex Launcher

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.anddoes.launcher


Apex tarjoaa käyttäjälle erittäin tyylikkään Android 4-työpöydän. Tämä toimii mainiona korvikkeena jos käytät puhelinta jonka valmistajan oma näkemys Androidista on vähemmän kaunis (Sony: se Timescape ei oikeasti ole kauhean hienoa katseltavaa). Apex tarjoaa kaikki tyypilliset ominaisuudet ja muutamia muitakin. Apex tukee eleohjausta ja näyttää oletusarvoillaankin varsin komealta.

Zeam

https://play.google.com/store/apps/details?id=org.zeam

 


Zeam on kevyt perus-launcher. Se ei juhli ominaisuuksilla, mutta ei toisaalta vie massiivisesti tilaa (lataus vain 388 kt) tai resursseja. Minimalistin valinta. Yksinkertainen, näppärä ja nätti.

EZ Launcher

https://play.google.com/store/apps/details?id=mobi.infolife.launcher2

 


EZ:n näkemys tarjoaa erittäin komeita Widgettejä ja helpon tavan lajitella käynnistettäviä ohjelmia eri kategorioihin. Ohjelmat voi lajitella manuaalisesti tai puoliautomaattisesti

Home++

https://play.google.com/store/apps/details?id=mobi.intuitit.android.x.launcher


 


Home++ on näppärä ja mukautettavissa oleva perus-launcher. Homen erikoisuus on sivulta toiselle vieritettävä alapalkki. Jos tahdot alalaitaan enemmän ikoneita tai toimintoja, Home++ on Launcher hyvä valinta.

91 Panda Home Pro

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.nd.android.pandahomepro

 


Panda on visuaalisesti hyvin komea Launcher, jonka erikoisuus on nimenomaan tyylissä ja ulkonäössä. Pandalle löytyy useita erilaisia ulkoasuja joita voi tietysti ladata lisää. Erikoisuutena Panda osaa tehdä kaikista ikoneista saman muotoisia, luoden huomattavasti muita Launchereita yhtenäisemmän kokonaisuuden työpöydästä. Myös Pandassa on vieritettävissä oleva dock-palkki vaihtuvilla komennoilla.

Konservatiivit eivät huolehdi ilmastonmuutoksesta

Nelosen uutisten mukaan Suomalaiset eivät ole enää yhtä huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin ennen.  Tietysti se ettei asioita murehdita on melankoliaan taipuisassa kansassa sinällään positiivinen asia, mutta tässä yhteydessä kyseinen tieto on huolestuttava.

Valitettava tosiasia hyvin rahoitetusta propagandasta on se, että se toimii. Ilmastonmuutoksesta kylvetty virheellinen tieto ja täysin valheellinen vääristely ovat menestyksekkäästi saaneet monet kuvittelemaan ettei ilmastonmuutos pidä paikkaansa tai ettei asialle kannata, voida tai viitsi tehdä mitään.

Mielenkiintoista on, että ilmastonmuutoksesta vähinten huolissaan ovat maaseudun ja pienten kaupunkien ja kuntien väki. Pääkaupunkiseutu piti ilmastonmuutosta huomattavasti vakavampana asiana kuin Kehä 3:n ulkopuoli. Syy tähän eroavaisuuteen ei ole maalaisten tyhmyydessä, vaan pikemminkin arvomaailmoissa. Ilmastonmuutos on erikoisella tavalla politisoitunut liberaali-konservatiivi-ilmiöksi.

Konservatiiviset piirit pitävät ilmastonmuutosta humpuukina ja liberaalit taas tosiasiana. Tämä jakauma on todennäköisesti seurausta kahdesta ilmiöstä.

  1. Virheä politiikka joka myös ilmastonmuutoksesta usein puhuu, mielletään liberaaliksi ilmiöksi. Näin konservatiivisiin voimiin assosioituvat helposti myös tuomitsevat väitteet luontomme tuhoutumisesta piipertäjien haihatteluksi. Kyseiset konservatiivit ovat oppineet ajattelemaan vihreää politiikkaa vain politiikkana: heille ilmastonmuutoksessa on kyse arvoliberaalin vihreän aatteen vastustamisesta.
  2. Konservatiivisiin piireihin on uponnut ajattelu teollisuuden ja tuotannon tärkeydestä taloudelle ja samalla teolliset ja taloudelliset piirit ovat yhä syvemmin naittaneet itseään yhteen konservatiivien voimien kanssa. Tämä näkyy voimakkaimmin Yhdysvalloissa, mutta Amerikan konservatiivinen propagandakoneisto vaikuttaa kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutoksen kiistäjät ylettyvät Yhdysvalloista asti tännekin ja vaikuttavat asioihin.

Lopulta konservatiiviset piirit kokevat painetta vastustaa ilmastonmuutoksen todellisuutta itse ilmastonmuutosta vastaan taistelemisen sijaan. Kyseinen vastustus ei ole niinkään konservatiivinen ajatus, vaan pikemminkin ideologista vastarintaa liberaalina nähtyä ympäristöaatetta. Yksinkertainen esimerkki tästä konfliktista nähtiin äskeisten presidentinvaaliemme kanssa: Valitettavan moni kauhisteli miten vihreät ovat niin perverssejä, että laittavat avoimesti homoseksuaalin miehen presidenttikilpaan. Heidän mielissään luonnonsuojelu on yhdistynyt muuhunkin: ilmastonmuutosta ei hyväksytä, kun kyseiset konservatiivit kokevat silloin joutuvansa hyväksymään kaiken sen muunkin mitä vihreä ja vasemmistolainen ajatusmaailma toisi mukanaan.

Heidän mielissään ilmastonmuutos on oudolla tavalla kytkeytynyt homoliittoihin, kannabiksen laillistamiseen ja kaikkeen mitä Lapuan liike olisi vastustanut. Ilmaston muutoksen kieltäminen on vieläpä perin outo vastustus, sillä konservatiivien olettaisi nimenomaisesti olevan ne jotka ovat varovaisia maailmamme kanssa - pitäähän maailmamme pitkän tähtäimen säilymisen jälkipolville olla yksi konservatiivisen ajattelun kulmakiviä.

Konservatiivinen näkökanta ei mielestäni ole sinällään moitittava asia, mutta nykyinen outo linja jossa konservatiiviuteen jotenkin ollaan onnistuttu linkittämään mukaan tieteen kieltäminen, kansalaisoikeuksien vastustaminen ja yleinen k*sipäisyys erilaisia kohtaan on tekemässä moderneista konservatiiveista joukon johon kuuluminen alkaa kohta olemaan oikeasti häpeän aihe.

Sen joukon mukana saa todella huonoja ideoita.

Maailman ikä ja tieteen vääristely

Syliini tipahti Petri Paavolan Uusisuomi.fi:hin artikkeli nimeltä "Maapallon ikä ei ole miljardeja vuosia!" ja jo otsikko kertoi mistä on kyse: luomisopin puolustamisesta hatarilla mukatieteellisillä todisteilla. Ja artikkeli ei pettänyt, kyseessä oli puhdasta epätieteellistä tekstiä, joka väärinymmärsi, vääristeli ja yksinkertaisti tiedettä päästäkseen tahtomaansa lopputulokseen - eikä edes päässyt lopulta tahtomaansa lopputulokseen.

Vastaaviin teksteihin olen törmännyt ulkomaisten luomisopin puolustajien kanssa, mutta kotimainen tieteenkieltäjä oli harvinaisempi löytö. Pahoittelen tätä kirjoitustani Petri Paavolalle, mutta olet valitettavasti väärässä lähes joka kappaleessa ja joudun oikaisemaan kirjoittamiasi asiavirheitä hieman. Hieman.



Käydään läpi kaikki Paavolan esittämät väittämät ja kumotaan ne kaikki. 


Tähdet eivät voi pysyä yhdessä

"Maailmankaikkeudessa on lukusia ja monia tähti ryhmittymiä. Jokaisessa ryhmittymässä on miljardeja tähtiä, joilla on oma kiertoratansa. Tieteen mukaan jotkut näistä tähti ryhmittymistä kulkevat yhdessä tiettyyn suuntaan todella nopeasti. Tästä syystä on mahdotonta, että ne pysyisivät yhdessä, jos maailmankaikkeus olisi todella vanha."
Tässä väittämässä on muutamia ongelmia. Ensinnäkin väittämä etteivät tähdet säilyisi lainkaan yhdessä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa: Paavola ei näytä kuulleen koskaan painovoimasta. Syy miksi planeetat kiertävät tähtiä ja miksi mikään kappale kiertää toista suurempaa kappaletta avaruudessa, on sama: massa näyttäisi vetävän massaa puoleensa. Maapallo ei ole singonnut avaruuteen ja jättänyt aurinkoaan ja samalla tavalla myös tähdet vetävät jossain määrin toisiaan puoleensa. Toki spiraalin muotoisten spiraaligalaksien rakenteet ja niiden säilyminen ovat todellisuudessa hieman monimutkaisempia. Aiheesta löytyy toki enemmänkin luettevaa, esimerkiksi mainio artikkeli Scientific Americanissa:
http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=what-process-creates-and

Paavola on kuitenkin oikeassa siinä, että maailmankaikkeus on laajenemassa, mutta ymmärtää tämän laajenemisen ja loittonemisen väärin ja tekee siitä outoja päätelmiä. Alkuräjähdyksen asettama suunta on "ulospäin keskustasta" joten teknisesti kyllä galaksit loittonevat koko ajan toisistaan.

Tämä todistaa alkuräjähdystä pikemmin kuin kumoaisi sitä. Galaksien liikeradat ja etäisyydet mahdollistavat itseasiassa jossain määrin maailmankaikkeuden iän arvioimisen. Jos asiaa yksinkertaistetaan rankasti, voimme katsoa miten laajalle alueelle maailmankaikkeus on laajennut ja laajentumisnopeuden avulla voimme siitä päätellä missä ajassa kyseinen laajentuminen on tapahtunut.

Aurinko kutistuu ja neutriinojakaan ei ole tarpeeksi

"Tutkimusten mukaan aurinko kutistuu 0,1 % vuosisadassa."
Tämä on helppo kumota: eikä kutistu. Auringon aktiivisuudessa on havaittu tiettyjä vaihteluita, nousuja ja laskuja ja tietyt lyhyen aikavälin mittaukset ovat joskus myös näyttäneet kutistumiseen viittaavaa dataa. Jos oletamme mittausten olevan tarkkoja, törmäämme kuitenkin toiseen merkittävämpään ongelmaan: meillä ei ole mitään todisteita siitä, että näin olisi aina tapahtunut. Toisin sanoen, meillä ei varsinaisesti ole syytä olettaa auringon kutistuneen aina väitettyyn tahtiin, tai että aurinko olisi aina edes kutistunut.

Lisäksi Paavolan vihjaama mittausdata auringon kutistumisesta on yksinkertaisesti väärin. Se pohjautuu hyvin rikkinäisiin tutkimuksen irvikuviin. Tämä kyseinen myytti auringon kutistumisesta on pitkälti läpeensä kumottu. Laajempi auringon kutistumisen kumoaminen löytyy vaikkapa infidels.org-sivustolta:
http://www.infidels.org/library/modern/dave_matson/young-earth/specific_arguments/sun_shrinking.html
"1968 havaittiin, että auringossa on vähän neutriinoja. Tämäkin todistaa nuoren maan puolesta. Neutriinojen tulisi säteillä auringosta ulospäin suurina määrinä, mutta näin ei tapahdu."
Tämä on hauska argumentti ja osin validi, koska neutriinojen määrä oli oikea tieteellinen ongelma - kunnes se ratkaistiin. Ja Neutriino-ongelma on tosiaan ratkaistu vuosia sitten ja tämän olisi minimaalisellakin Google-hakemisella voinut selvittää. Lyhyesti: neutriinojen on huomattu oskilloituvan hankalasti havaittaviksi tau- ja muon-neutriinoiksi. Modernit aurinko-observatoriot kykenevät havaitsemaan nämäkin ja tämä ongelma auringon toiminnossa katsotaan ratkaistuksi.

Pyrstötähtien pitäisi olla kadonnut

"Tarkkojen tutkimusten mukaan komeetan hajoamisen prosessi tapahtuisi 10 000 vuoden sisällä. Tämä todistaa nuoren maan puolesta (luominen)."
Tämä ei myöskään täysin pidä paikkaansa. Komeettojen elinikä on kyllä rajoittunut, mutta annettu kymmenentuhannen vuoden raja on virheellinen ja esimerkiksi Halleyn komeetan kokonaiseliniäksi on arvioitu huomattavasti pidempää aikaa.

Elinikä on kuitenkin rajoittunut, mutta sivuuttaa erään tärkeän tosiseikan: vaikka komeettojen elinikä on rajallinen, niitä voi tulla aurinkokuntaamme lisää. Planeettojen kiertoratojen takana lymyää Oortin pilvi, jossa on irtokappaleita vaikka muille jakaa. Joskus jokin näistä kappaleista sinkoutuu lähemmäs meitä, esimerkiksi ohitetun kappaleen vaikuttaessa kyseisen komeetan kiertorataan.

Eli miljardi vuotta sitten aurinkokuntaa kiertäneet komeetat ovat kyllä tuhoutuneet, mutta uusia on tullut niiden tilalle.

Aurinkotuuli

"Auringon säteily virtaa ulospäin ja levittää hyvin pieniä hiukkasia, jotka kiertävät aurinkoa. Jos aurinkokuntamme olisi miljardeja vuosia vanha, niin näiden pienten hiukkasten olisi pitänyt pyyhkiytyä pois aurinkokunnastamme jo kauan aikaa sitten."
Kyseinen argumentti on hieman heikosti muotoiltu, mutta tunnistan kyseisen argumentin jenkkikreationistien työkalupakista. Myöskin väärin. Aurinkotuuli ei ole sähkömagneettista säteilyä, vaan ionisoitunutta materiaa. Väittämä käytännössä sanoo, että aurinkotuuli puhaltaisi itsensä ulos aurinkokunnasta ja näin törmää nätisti ongelmaan. Aurinkotuuli on siis hyvin pieniä hiukkasia, se ei vain puhalla niitä ulos aurinkokunnasta. Lisäksi uusia hiukkasia tulee jatkuvasti takaisin komeettojen mukana.

Jupiterin kuut ja evoluutioteoria?

"Evolutionistit päättelivät, että avaruudessa planeetoilla ja niiden kuilla ei ole enää ollut vulkaanista toimintaa moneen miljardiin vuoteen."
Jupiter viilenee jatkuvasti, mutta ei niin nopeasti, että se olisi jäätynyt tai kokonaan kylmentynyt. Aurinko lämmittää Jupiterin ja sen kuiden pintaa ja lisäksi kuiden lämpötilaa nostaa massiiviset kuiden sisukseen vaikuttavat naapurikuiden painovoimat, jotka tekevät varsinkin elliptisillä kiertoradoilla olevien planeettojen ytimistä hyvin aktiivisia.

Mielenkiintoisesti Paavola tuo evoluution mukaan tässä kohtaa. En tosin ymmärrä mitä eläinlajien kehitystä ja monipuolistumista kuvaavalla teorialla on Jupiterin ja sen kuiden kanssa. Paavola sekoittaa ilmeisesti evoluutioteorian jotenkin planeettojen toimintaan, mikä tietysti kertoo paljonko Paavola tietää evoluutiosta.
"Jupiterin kaikki Galilean neljä kuuta ovat erilaisia. Jos ne olisivat syntyneet kehityksen tuloksena, niin ne olisivat fyysisiltä ominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia."
Tässä Paavola esittää väittämän jota yksikään tiedemies ei ole esittänyt. Jupiterin eri kuut ovat muodostuneet eri etäisyyksille, eri aikoina ja toisista poikkeavista aineksista. Näistä lähtökohdista voidaan olettaa että lopputulos on erilaisia kuita, onhan jokaisella kuulla täysin erilainen syntyhistoria.

Kuussa liian vähän pölyä

"Evolutionistit uskovat maan ja kuun olevan miljardeja vuosia vanha. Jos tämä olisi totta, niin kuun pinnalla pitäisi olla 30-90 kilometrin paksuinen pölykerros. Kuun pinnalla on n. 5-7 sentin paksuinen pölykerros, joka tarkoittaa sitä, että kuu on noin 6000-8000 vuotta vanha."
Jopa kreationistit ovat myöntäneet tämän kuupölyväittämän olevan virheellinen. Se on niin perusteellisesti virheellinen, ettei sen käyttäminen ole merkki kuin massiivisesta tietämättömyydestä - tai laiskuudesta tehdä mitään perustutkimusta.

Kuun pölykertymäksi on kreationistien lainaamissa luvuissa usein esitetty 14 miljoonaa tonnia per maan vuosi. Tämä lukema tulee alustavasta tutkimuksesta ja on osoittautunut pahasti virheelliseksi. Jotkut lähteet väittävät vielä suurempiakin lukemia, mutta todellinen kertymä on 22-44 tonnia per vuosi, eli monta magnitudia vähemmän.

Kuuväittämiin kuuluu myös virheellinen käsitys siitä, että tiedemiehet pelkäsivät astronauttien uppoavan kuussa pölyyn. Tiedemiehet eivät kuitenkaan tästä olleet huolissaan, sillä tiede oli jo ennen kuuhun menoa osoittanut kyseisen väittämän erittäin epätodennäköiseksi. Kuupöly-väittämä on itseasiassa niin perusteellisesti väärin, että jopa luomisoppia puolustava Answers in Genesis on todennut sen huonoksi argumentiksi.

Infidels.org tarjoaa myös tästä aiheesta pidemmän läpikäynnin:
http://www.infidels.org/library/modern/dave_matson/young-earth/specific_arguments/moon_dust.html

Kuu ei voi olla vanha

"Kuussa olevista kivistä on löydetty lyhytikäisiä radioaktiivisia isotooppeja kuten uraani 236 ja torium 230. Nämä aineet eivät ole pitkäikäisiä, vaan lyhyessä ajassa muuttuvat lyijyksi. Jos kuu olisi edes 50 000 vuotta vanha, niin nämä isotoopit olisivat muuttuneet lyijyksi. Kuukivissä on kuitenkin paljon näitä isotooppeja."
Mielenkiintoisesti puoliintumisaikoihin perustuvat todisteet eivät käy kun puhutaan maan iästä, sillä ne ikävästi vahvistavat tiettyjen lajien olevan liian vanhoja luomisopin 6000:n vuoden ikkunalle.

Keskitytään kuitenkin argumenttiin. On jokseenkin tunnettu tosiasia että U-236:tta voi muodostua itsestään esimerkiksi uraanimalmissa jos tarjolla on riittävästi hitaita neutroneita. Tämän voi vahvistaa pienelläkin määrällä tutkimusta. Radioaktiivisia isotooppeja siis tosiaan muodostuu lisää varsin luonnollisesti. Ydinreaktiot eivät ole rajoittuneet vain ydinreaktoreihin tai aurinkoihin, vaan niitä tapahtuu jopa maassa ilman ihmisen apua.

Tässäkin enemmän luettavaa tarjoaa Infidels.org:
http://www.infidels.org/library/modern/dave_matson/young-earth/specific_arguments/moon_isotopes.html
"Kuu vetäytyy maapallosta n. 4 cm vuodessa. Kuun vetäytyminen maasta johtuu vuorovesikitkasta. Koska kuu vetäytyy maasta, niin kuu ei voi olla miljardeja vuosia vanha, sillä silloin sen olisi täytynyt olla niin lähellä maata, että maan vetovoima olisi tuhonnut sen."
Mielenkiintoisesti tämän argumentit perusfaktat ovat suhteellisen oikein, kuu todella hitaasti vetäytyy maasta. Mutta jos laskemme mitä tämä vetäytyminen tarkoittaa, hälvenee ongelma. Miljoonan vuoden aikana kuu loittonisi maasta (4 cm * 1 milj. vuotta) 40 kilometriä. Kuun ja maan muodostumisen ja iän huomioiden tämä ei muodosta mahdotonta loittonemista siitä mitä olettaisimme näkevämme.
Lisäksi nykyinen loittonemisen nopeus on aiemmin ollut pienempi sillä mannerten asema on kasvattanut ns. tidal friction-ilmiötä. Talk Origins summaa väittämät hienosti: http://www.talkorigins.org/indexcc/CE/CE110.html
 

Ilmakehä on aivan mahdoton

"Jos ilmakehä olisi miljardeja vuosia vanha, niin miljardien vuosien aikana ilmakehässä tulisi olla huomattava määrä heliumia. Tutkimusten mukaan ilmakehässä on niin vähän heliumia, että maapallo ei voi olla miljardeja vuosia vanha. "
Tämä väittämä perustuu virheelliseen tieteeseen, eikä edes puolusta 6000 vuotta vanhaa maata! Jos kyseinen väittämä olisi paikkaansa pitävä, viittaisi se n. 200 000 vuoden ikäiseen maahan ja näin ei todistaisi Paavolan toivomaan 6000 vuoden ikää.

Tämäkään väittämä ei myöskään pidä paikkaansa. Ensinnäkin ultraviolettisäteily kykenee ionisoimaan heliumia, joka sitten pakenee. Toisekseen kaikki tuotettu Helium ei edes pakene ilmakehään asti, vaan jää maahan. Heliumin määrässä ei ole mitään ristiriitaista jos todisteita vain katsoo. Vain jos alamme summamutikassa hylkäämään mitattuja tosiasioita voi tästä saada todisteen nuoresta maasta.

Laajempi käsittely löytyy: 
http://www.talkorigins.org/faqs/hovind/howgood-yea.html#proof14

Meteorit peittäisivät kaiken

"Noin 20 miljoonaa meteoria törmää maan ilmakehään 24 tunnin välein. Meteoreiden ja pölyn takia maan paino nousee tuhansilla tonneilla päivittäin. Tutkimusten mukaan ja löydöksien mukaan meteorien ja pölyn määrä viittaa selkeästi maan olevan muutamia tuhansia vuosia vanha, ei miljardien vuosien vanha."
Paavolan esittämät luvut ovat turvonneita. Läheskään näin paljon meteorimassaa ei saavu maahan niin paljon kuin Paavola väittää. Oikea määrä on 1.5 × 1011 grammaa vuosittain. Tällä luvulla saamme selville, että maan massa on kasvanut 4,5 miljardin vuoden aikana minimaalisesti suhteessa koko planeetan massaan.
http://www.talkorigins.org/faqs/moon-dust.html

"Kun on tutkittu meteorikraatereita niin on havaittu, että niiden jäänteitä ei ole löydetty syvemmistä sedimenttikerrostumista."
Tämä ei pidä paikkaansa. Syvemmistäkin sedimenttikerroksista on löydetty kraattereita.
http://www.talkorigins.org/faqs/hovind/howgood-yea.html#proof4

Mielenkiintoista miten nämä kerrokset yhtäkkiä ovat kelvollisia todisteita. Yleensä luomisoppia puolustavat ovat sitä mieltä, etteivät kerrokset ja asioiden ajoittaminen niiden avulla ole validia tiedettä. Eivätkös ne kerrokset olekaan muodostuneet Nooan arkin ja tulvan kanssa? Nyt ne siis kuitenkin ovat oikeasti maan ikää mittaavia. Kreationisteilla on tapana hylätä todisteita kun se sopii ja tässä on siitä jälleen konkreettinen esimerkki.

Maan magneettikenttä heikkenee

"Tutkimusten mukaan maan magneettikentän puoliintumisaika on 1400 vuotta. Tämä todistaa maapallon magneettikentän olevan korkeintaan n. 10 000 vuotta."
Geofyysiset todisteet ja perinteiset mallit ovat aina ennakoineet, että maan magneettikenttä vaihtelee, joten tiedeyhteisölle ei ole ollut yllätys huomata että magneettikenttä on tiettynä mitattuna ajanjaksona heikentynyt. Heikentyminen ei kuitenkaan ole jatkunut aina, vaan vaihtelulla tarkoitetaan vahvistumisen, heikkenemisen ja tasaisena pysymisen jaksoja - mitattu jakso sattui olemaan heikkenevä. Magneettikentän voimakkuuden lasku ei siis ole missään nimessä ilmiö joka on jatkunut sellaisenaan planeetan muodostumisesta asti. Infidels.org tarjoaa tarkemman selvennyksen tosiasioista:
http://www.infidels.org/library/modern/dave_matson/young-earth/specific_arguments/magnetic_field.html


Virheitä, väärää tietoa ja vahvistamattomia väittämiä

Paavolan artikkelissa oli monia ongelmia: virheellistä ja vääristeltyä tietoa ja lisäksi hirvittävä määrä todistamattomia ja perusteita vailla olevia väittämiä. Paavola esittää useita väittämiä tosiasioina, perustelematta niitä lainkaan tai antamatta lähteitä tai mitään muutakaan taustatietoa. Otetaan esimerkki:
"Jotkut tähdet säteilevät energiaa niin voimakkaasti, että ne eivät olisi pystyneet selviytymään maailmankaikkeudessa todella pitkiä aikoja (miljoonia vuosia). Standardin aurinko energia teorian mukaan mikään tähti ei sisällä tarpeeksi vetyä, että sen atomi fuusio ei kestäisi kuin korkeintaan 50 000 - 300 000 vuotta."
Paavola esittää ettei näin voisi tapahtua, mutta ei esitetä mitään todisteita. Paljonko vetyä tähdellä on "alussa"? Paljonko vetyä tähti kuluttaa? Ja mikä on lähde näille tiedoille? Paavola luottaa siihen, etten ala selvittämään näiden faktojen taustoja - ja pinnallinenkin selvitys kaataa ne, kuten yllä olen näyttänyt. Tämä linja jatkuu läpi koko artikkelin.

Paavola osoittaa useissa kohdissa selvää tietämättömyyttä. Hän viittaa planeettojen ja galaksien toiminnasta puhuessaan evoluutioon ja evolutionisteihin, mutta evoluutioteorialla ei ole mitään tekemistä planeettojen kiertoratojen tai aurinkotuulen kanssa. Jos Paavola ei tiedä edes mitä evoluutio käsittelee tai mikä tieteen ala kuvaa planeettojen ja aurinkojen toimintaa, on vakavasti kysyttävä voiko hän millään pätevyydellä esittää väittämiä näistä teorioista? Jos teorian nimikään ei mene oikein, meneekö sen sisältökään?

Loppupäätelmänään Paavola tarjoaa raamatullista kuuden tuhannen vuoden kosmologiaa, huomaamatta samalla että monet hänen esittämistään virheellisistä luvuista eivät edes tue tätä ikää! Jotkut laskelmista antavat maailman iäksi kymmeniä tuhansia vuosia, jotkut jopa satoja tuhansia, mutta vaikka ne ovatkin varsin kaukana nykytieteen miljardeista vuosista, eivät ne osu kohdalleen myöskään raamatullisen kuudentuhannen kanssa. Hänen todisteensa eivät siis edes lopulta kannattele sitä tulitikkutaloa jonka pohjaksi hän niitä rakentaa.

Alkuperäinen artikkeli on päivätty 20.4.2012, joten teksti on melkoisen tuore. Toisin sanoen, tieto jolla jokainen Paavolan esittämä väite kaadetaan olisi ollut julkisesti löydettävissä jo pienelläkin Googlen luovalla käytöllä. Paavola ei ole vaivautunut tutustumaan argumenttiensa vastineisiin, vaan on kylmästi apinoinut Amerikkalaisten kreationistien esittämiä perusteettomia ja virheellisiä argumentteja ilman pienintäkään lähdekritiikkiä.

Ja apinoinnista tässä on kyse, kyseiset argumentit ovat niin yleisesti käytettyjä, että jokainen niistä on purettu läpi kreationistien hölynpölyä käsittelevillä sivustoilla. Paavolan artikkelin joka ikisen väittämän olisi voinut kumota yksinään TalkOrigins.orgin sisällöllä. TalkOrigins on sivusto jossa yhtenä sisältölajina on kreationistien argumentteja ja lyhyt selostus niiden virheistä. Ja se yksin pystyisi kumoamaan kaiken mitä Paavola esitti artikkelissaan.

Kun itse kirjoitan blogiini tekstejä, teen jokaisesta aiheesta vähintään kevyen googlauksen ja etsin vasta-argumentteja. Jos en tunne aihetta erityisen hyvin, teen enemmän tutkimustyötä varmistaakseni etten kirjoita blogiini jotain mikä on selvästi virheellistä. Olen muutamaan kertaan aloittanut tekstin kirjoittamisen ja sitten hylännyt aiheen todisteiden puutteen takia tai huomattuani olevani jossain määrin väärässä. Paavola ei ilmiselvästi käytä tätä tekniikkaa ja julkaisi tekstinsä selattuaan vain omaa kantaansa puolustavia tekstejä, sivuuttaen täysin kritiikin.

Ja ehkä siksi osa Paavolan artikkelin argumenteista kumoutuu jopa lapsen argumenteilla: pienintäkään vaivaa ei olla nähty faktojen tarkistamiseen tai kriittiseen pohdintaan.

Tiedejournalismi ja pseudotieteen nousu

Nykyisessä tiedejournalismissa on jotain vialla: lehtien tiedeuutisoinnissa asiat vääristyvät sensaatiohakuisesti, ja lopulta käteen jää täysin väärä käsitys asiasta.

Tiedejournalismissa on yhä useammin sorruttu myös pseudotieteen puolelle. Tämän ilmiön airueita näkee Jim-kanavan "dokumenteissa" aivan jatkuvasti. Satuday Morning Breakfast Cereal kommentoi tällaista journalismia paremmin kuin itse kykenen:

Liian moni tiedeartikkeli populaarijulkaisussa valitettavasti on juuri parodiaesimerkkien mukainen. Tällaisia artikkeleita vaivaa otsikon ja sisällön väliset ristiriidat, sillä otsikko monesti on kaikkea muuta kuin artikkelissa itsessään kuvataan. Rakenne menee jotenkin näin:
  1. Raflaava otsikko
  2. Kysymyksiä otsikkoon liittyen
  3. Myöntäminen ettei otsikko pidä paikkaansa
Valitettavasti ihmiset muistavat otsikot paremmin kuin faktat tekstin sisällä ja kun otsikointi on jatkuvasti näin popularistista ja sanallasanoen väärin, muistavat ihmiset helpommin nämä virheelliset otsikot kuin artikkeleissa niihin tehdyt tarkennukset.

Tämä on valitettavasti nykytilanne. Valtalehtien tiedetoimittajat eivät ymmärrä tiedettä laajasti ja jos ymmärtävätkin, heidän työtään vaikeutetaan mahdottomilla aikatauluilla ja päätoimittajalla joka pitää kaikkea oikeaa ja hyvin raportoitua tiedettä liian tylsänä. Lopputuloksena on tilanne jossa tieteellinen data päätyy lehteen vääristävän prosessin kautta. Uutinen pitää saada kiinnostavaksi tai pelottavaksi tai muuten sellaiseksi, että sen nähdään kiinnostavan lukijoita. Tämä prosessi valikoi oudot ja hauska tiedeaiheiset uutiset, mutta suosii myös pelottelua ja misinformaatiota. Tokihan se miten joku "haastaa" tieteellisen valtakäsityksen on kiinnostavaa, oli kyseinen haastaja miten selvästi väärässä tahansa.

Erittäin hyvä esimerkki saadaan kun katsotaan viime vuonna uutisoitua matkapuhelinten syövänaiheuttamista. Moni media maailmalla uutisoi näyttävästi siitä miten Matkapuhelimet näyttäisivät erään tutkimuksen mukaan aiheuttavan syöpää ja WHO lisäsikin matkapuhelimen mahdollisesti syöpää aiheuttavien asioiden listalle.

Tässä uutisoinnissa meni moni asia pieleen hyvin yleisesti. Ensinnäkin merkittävimpiin kuulunut ongelma on se, ettei monikaan uutisista käsitellyt sitä mille listalle matkapuhelimet lisättiin. Kyseessähän oli WHO:n lista potentiaalisista syövän aiheuttajista, eli lista asioista mitkä mahdollisesti aiheuttavat syöpää, mutta sitä ei olla voitu osoittaa kokeellisesti toteen. Samalla listalla on paljon suhteellisen harmitonta tavaraa, kuten pyykinpesun valkaisuaineita.

Ulkomailla media ei myöskään uutisoinut miten kyseinen tutkimus ei ollut oikeastaan todiste matkapuhelinten syövän aiheuttamisesta tai sitä miten tulokset eivät pidäkään paikkaansa. Suomessa tätä uutisointia oli hieman, Nokia-maassa kun ihmiset tahtoivat oikeasti kuulla miten rakkaat matkaviestimemme eivät aiheutakaan meille syöpää. C0nc0rdance-tiedekanava Youtubessa teki aiheesta varsin hyvän videon:


Lopputuloksena saamme toistuvasti ihailla tiedejournalismia joka kohottaa esiin pseudotiedettä ja pelottelua. Ja vain siksi, että oikea tiede ei muka ole mielenkiintoista. Oikea tiede on erittäin mielenkiintoista.

Velka kasvaa

Helsingin Sanomat uutisoi maksuhäiriöiden määrän olevan jälleen noussut uuteen huippuunsa. Tämä uutisointi ei ollut mitenkään ainutlaatuista, vaan muut uutislähteet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tasaisin väliajoin uutisoineet tasan samaa. Mikä on saanut suomalaiset näin hullaantumaan, että velkaa otetaan molemmille käsille ja jaloille?

Yksi syy on luonnollisesti asumiskulujen räjähdysmäinen kasvu, varsinkin kaupungeissa. Suomen asuntohintojen keinotekoinen jättikupla on kuitenkin aihe toiselle päivälle. Toinen syy johon tänään keskitymme on paljon häijympi ja salakavalampi. Syyt miksi suomalaiset velkaantuvat ovat velan markkinointi ja tukijärjestelmän romahdus. Meille myydään velkaa koko ajan enemmän ja entistä tehokkaammilla menetelmillä. Lisäksi tukijärjestelmämme ovat rapautuneet ja pakottavat yhä useamman tarttumaan velkaan.

Velan myynti

Luottokorttien ja luotolla ostamisen yleistyminen oli ensimmäinen mikä on saanut suomalaiset kuluttamaan enemmän kuin heillä on varaa. Tätähän velkaantuminen nimenomaan on: käytetään enemmän rahaa kuin saadaan. Luottokortit ovat tehneet sen mahdolliseksi ja siihen tartutaan. Luottokorttiyhtiöt markkinoivat itseään vaivattomana tapana tehdä hankintoja, mutta jättävät usein mainitsematta ne nurjat puolet takaisinmaksusta. Sen sijaan keskitytään rummuttamaan sitä miten ei kannata huolehtia mikä tietysti tarkoittaa sitä ettei kannata huolehtia omasta maksukyvystä

Tämä näkyy hienosti luottokorttien mainonnassa. Elä nyt, murehdi myöhemmin. Elämä on liian tärkeä murehtimiselle. Keskity siihen mikä on tärkeää. Kaikki viestejä joilla opetetaan asiakasta olemaan välittämättä omasta maksukyvystään ja käyttämään luottoa mahdollisimman paljon. Olen itse skeptinen että luottokorttien tv-mainonta pyrkisi myymään ihmisille kortteja, se pikemminkin kannustaa jo kortin hankkineita käyttämään sitä vähemmällä harkinnalla.

Pikavipit perustuvat samaan ajattelumalliin. Pikavippien mainoksissa viesti on entistä suorempi: rahaa, heti, huolettomasti. Ei tarvitse huolehtia, voi keskittyä kuluttamaan sen rahan tässä hetkessä ja olemaan onnellinen. Tämä mainonta on hyvin suunniteltu saamaan meidät rentoutumaan ja omaksumaan "kerran sitä vain eletään"-asenne velanottohetkelle. Valitettavasti velanmaksu tapahtuu saman elämän sisällä ja tätä ei tämä mainonta huomioi.

Pikavipit ja luotto luottavat molemmat siihen että ihmisille saadaan myytyä ajatus rahasta nyt ja markkinoinnissaan ne lisäksi opettavat uhrejaan olemaan miettimättä taloudellista tilannettaan laajemmin. Ei väliä onko tähän todella varaa, älä turhaan murehdi siitä! Mukavuuden ja mielihyvänhaluinen ihminen ottaa tämän viestin mielellään vastaan ja kernaasti pettää itseään markkinoinnin rohkaisemana.

Velan markkinointi on kasvanut. Männävuosina ainoa tapa saada lainaa oli pankeista ja pankit velvoitettiin selvittämään lainanottajan kyky maksaa laina takaisin. Pankkilainojen lainsäädäntö ei vain turvannut pankkien kykyä saada myöntämänsä lainat takaisin, mutta esti myös lainaajia ylivelkaantumasta liiallisten lainojen takia. Suomalainen mentaliteetti ei pitänyt ajatuksesta varojensa yli elämisestä, mutta systemaattinen kulutusyhteiskunnan markkinointi on tehnyt tästä taipumuksesta entisen.

Tarve

Kuvittele että rahasi ovat kokonaan loppu. Sinulla ei siis ole senttiäkään rahaa eikä mitään omaisuutta jota voisit muuttaa rahaksi. Kelan luukulta saatat saada kyllä rahaa, mutta siinä menee. Täytyy täyttää lomakkeita ja tehdä selvityksiä. Sinun ja lapsesi pitäisi kuitenkin saada syödä tänäänkin.

Kuulostaako mahdottomalta, miten kukaan olisi niin vastuuton että päästäisi taloutensa tuohon tilaan, eikä reagoisi aiemmin? Helposti, kyseinen konkurssi ei tarvitse kuin yhden tai kaksi odottamatonta taloudellista iskua ja henkilökohtainen talous romahtaa.

Tukimekanismit - joilla oli tarkoitus elää työn menetyksen tai muiden elämän kolhujen osuessa - eivät enää ole riittäviä. Osa näistä mekanismeista on suoranaisesti tuhottu, kuten on tapahtunut Suomen julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle (joka toimii vain äkillisten hengenvaarojen kohdalla), tai niitä ei ole päivitetty vastaamaan esimerkiksi elinkulujen kasvua. Monien tukimekanismien eteen on myös kasattu esteitä, kuten monimutkaisia hakuprosesseja ja vaatimuksia joita on hankala täyttää. Masennuksesta kärsivä varaton lamaantuu näiden vaateiden edessä ja kääntyy helposti yksinkertaisemman vaihtoehdon puoleen.

Emme siis enää välttämättä saa hädän hetkellä perustarpeitamme yhteiskunnan tukimekanismien kautta ja jos oma lähipiiri ei kykene (tai halua) auttaa, on yksilö nopeasti tyhjän päällä. Lainan otto helpottaa hetken, mutta sitten tulee seuraava kuu ja jälleen tarvitaan rahaa. Jos tuloja ei ole jostain ilmestynyt, täytyy vanha laina korjata uudella ja tietysti rahaa tarvitaan jälleen elämiseen.

------

Pikavippeihin ollaan puututtu kovalla kädellä ja hyvä niin. Pikavippien saatavuutta yöaikaan on rajoitettu ja muitakin toimia ollaan kaavailtu. Pikavipit ovat tässä tosin hieman syntipukin asemassa. Pikavipit toki voivat ajaa yksilön konkurssiin, mutta ne eivät ole läheskään niin suuri ongelma kuin muut "tutummat" velan muodot.

Lainaan Helsingin Sanomia:
Suurin osa eli lähes 80 prosenttia perintään menneistä veloista ovat muita tili- ja kertaluottoja sekä rahoitusyhtiösaatavia. Niiden määrä kasvoi viime vuonna 28 prosenttia.
Perinteinen luottokortti on siis paljon pahempi ongelma kuin pikavippi. En sinällään vastusta luottokortteja, käytän niitä itsekin. Kuitenkin kuluttajien opettaminen vastuuttomiksi kuluttajiksi jotta he käyttäisivät korttia yli varojensa on täysin vastuutonta. Yhdysvaltainen kansalainen on tosiasiallisesti köyhempi kuin keskiverto kiinalainen kiitos heidän massiivisten velkamääriensä ja tämä velka kohoaa pitkälti keinotekoisesti luodusta kuluttamisen kulttuurista. Ostetaan tavaroita joita emme tarvitse ja joihin ei oikeasti ole varaa.

Ehkä noin vuosi sitten esittelemäni Ostopäätöksen kaksi kysymystä tai jotain sen kaltaista pitäisi olla mukana jo peruskouluopetuksessa.

Kädestä pitäminen on esileikkiä

Tennesseen osavaltio päätti osoittaa edistyksellisyytensä ja hyväksyi mielenkiintoisen lain: varoitetaan opiskelijoita siitä kuinka kädestä pitäminen johtaa haureuteen ja seksiin. Kyseessä oli päivitys osavaltion seksivalistuslainsäädäntöön joka jo ennästään pakottaa koulut opettamaan nuorille pelkkää pidättäytymistä seksistä ainoana sallittuna ehkäisyn muotona.

Jos jokin opettajanretale päättää mainita ehkäisyn, antaa päivitys vanhemmille lisäksi "lisää oikeuksia" mikä luonnollisesti tarkoittaa että vanhemmat voivat haastaa koulun oikeuteen jos eivät satu pitämään koulussa annettavasta seksivalistuksesta. Erityisen hupaisaa tämä on nyt, koska nämä ns. gateway sexual activity-tyyppiset toiminnot, kuten kädestä pitäminen ovat kiellettyjä, voisivat vanhemmat haastaa koulun oikeuteen jos opettaja esimerkiksi näyttää mitä kädestä pitely on.

Antakaa tuon upota hetki: Tennesseessä opettaja ei voi puhua ehkäisystä eikä edes näyttää mitä on kädestä kiinni pitäminen.

Hetkinen, jos toisen henkilön kädestä pitäminen on porttihuume seksiin, onko itseään kädestä pitäminen sitten porttihuume masturbointiin? Jos vaikka kädet ristii ja . . .


Niinpä. Pitäisi varmaan kieltää myös itseään kädestä pitäminen, ettei kukaan vaan ala laittamaan hanskoja tiskiin väärällä tavalla.

Luonnollisesti Tennessee on yksi niitä osavaltioita joissa teinit harrastavat Yhdysvaltojen keskiarvoa enemmän seksiä ja nuorempina. Luonnollisesti teiniraskauksien määrä on myös yli kansallisten keskiarvojen. Se on mielenkiintoista miten seksivastainen ilmapiiri tuntuu aina korreloivan negatiivisesti seksin harrastamisen kanssa. Aivan kuin joku yrittäisi vakuutella itselleen omaa vanhurskauttaan ja kuitenkin käydä tyydyttämässä tarpeensa poikaprostituoiduilla ja huumeilla.

Nykyisin aina kun kuulen jonkun selittävän seksin, kevytkenkäisyyden tai homoseksuaalisuuden pahuudesta, omaksun seuraavan asenteen:
Me thinks thou doth protest too much.

Helena Eronen, käsinauhat ja vainoaako media perussuomalaisia

Lyhyesti: ei, ei vainoa.

Mutta jotain on ilmiselvästi tekeillä, sillä uutisointi perussuomalaisten ympärillä ei tunnu aina täyttävän täysin ns. laatujournalismin kaikkia vaatimuksia. Esimerkiksi äsken James Hirvisaaren avustaja Helena Eronen kirjoitti blogiinsa tekstin joka otettiin mediassa vastaan innolla: Turun Sanomat uutisoi miten "Kansanedustajan avustaja ehdottaa ulkomaalaisille hihamerkkejä" ja muukin aiheesta noussut uutisointi oli hyvin samoilla linjoilla.

Turun Sanomat valikoi tekstistä myös pelottavia lausahduksia kuten:
Muslimeilla se voisi olla vaikka puolikuu, jonka värityksen määrittelisi esim. joku koti- tai lähtömaan kansallinen juttu, venäläisillä sirppi ja vasara, kambodzalaisilla maamiina ja yhdysvaltalaisilla hampurilainen. Eli siis vaikkapa Sortavalasta tullut (pimeän) taksinkuljettaja pitäisi hihassaan punamustaa sirppiä ja vasaraa
Iltalehti lainasi myös tekstiä sopivasti:
Jos jokainen ulkomaalainen velvoitettaisiin pitämään taustastaan kertovaa hihamerkkiä, niin poliisi näkisi heti ekalla vilkaisulla, että "ahaa, tuo on muslimi Somaliasta" tai "ahaa, tuo on kerjäläinen Romaniasta"
Päätin selvittää mistä tässä kohussa on kyse,joten jäljitin tekstin. Alkuperäinen teksti oli poistettu, mutta löysin siitä kuvankaappauksen ja sittemmin James Hirvisaari julkaisikin alkuperäisen tekstin kokonaisuudessaan omassa blogissaan. Alkuperäinen teksti ei ollut mielestäni erityisen hyvä kirjoitus ja punainen lanka oli jatkuvasti hukassa: en rehellisesti sanottuna ole toisen lukukerrankaan jälkeen varma mitä teksti yrittää sanoa.

Mutta yksi asia tekstistä tulee hyvin selväksi: teksti on vitsi ja parodiaa. Tekstissä ehdotetaan käsimerkkejä myös kantasuomalaisille, ehkä kotikunnan mukaan. Jos jollekin tekstin lukemisen jälkeen jää käsitys että Helena Eronen vakavasti ehdotti hihamerkkejä maahanmuuttajille ja homoseksuaaleille, on kyseessä todella vakava lukutaidon puute.

En sano ettei teksti ehkä olisi mauton, mutta uutisointi siitä on vääristynyttä. Yksikään uutinen ei tunnu vihjaisevankaan tekstin pakinallista ja selvästi parodista sävyä. Mieleen palautuu kohu Halla-Ahon kirjoituksista josta mentiin oikeuteen asti. Toinen Halla-Ahon teksti joka vei tämän oikeuden eteen katsottiin jumalanpilkaksi koska siinä Muhammedia sanottiin pedofiiliksi. Koko tekstin lukemalla tosin selvisi, miten Halla-Aho ensin esitti väittämän, että Suomessa on kaksoisstandardi, jossa paikallista tapakristillisyyttä saa haukkua, mutta muiden uskoja ei. Väittämä Muhammedin pedofiliasta nostettiin muodossa jos minä sanoisin näillä perusteilla Muhammedia pedofiiliksi, joutuisin oikeuteen eikä väittämällä Muhammedia pedofiiliksi.

Silti uutisointi keskittyi siihen miten Halla-Aho väitti Muhammedia - Islamin suurinta profeettaa pedofiiliksi.

Ja tämä ei ole siis mielestäni perussuomalaisten vainoamista.

Tämä on esimerkki siitä miten surullisessa tilassa lehdistömme on. Kun lehdistön tärkein tavoite on tuottaa voittoa, totuudenmukainen raportointi on toissijaista. Skandaalit luovat erittäin hyviä otsikoita lehtiständeihin ja tuovat hyvin hittejä lehden sivuille. Tässä kyse on tuosta samasta ilmiöstä: tehdään skandaaliuutinen raportoimalla jokin asia jättäen jotain kertomatta ja äkkiä meillä on kasassa jotain mikä oikeasti näyttää skandaalilta.

Kun yksi lehti julkaisee tällaisen uutisen irvikuvan, muut lehdet kopioivat kyseisen tekstin itselleen. Anteeksi, eivät kopioi, vaan kirjoittavat puhtaaksi oman artikkelin edellisen mukaisesti ja merkitsevät lähteeksi toisen lehden. Faktojen tarkistus, joka ennen oli journalismin kulmakiviä, ei enää ole merkityksellistä. Tärkeämpää on saada raflaavalla otsikolla varustettu lehtijuttu ulos ja Internetiin mahdollisimman nopeasti. Yhä useammin lehdistö käyttää ainoana lähteenään joko uutistoimistoa tai toista uutismediaa ja uutisoi kritiikittömästi. Ajatus on, että kunhan ulos ehditään mahdollisimman nopeasti, se riittää. Virheet korjataan myöhemmin.

Kun koko mediakenttä toimii näin, syntyy kaikukammio jonne mikä tahansa huuto lähtee kiertämään huutajalta toiselle, eikä kukaan viitsi tarkistaa onko asia totta. Kun huuto on levinnyt tarpeeksi pitkälle, on siitä tullut uutinen ja "faktaa" riippumatta siitä miten totta kyseinen uutinen oli.

Michael Marshall teki mainion puheen ja videon aiheesta: Bad News: How PR Came to Rule Modern Journalism:


En nyt lähde kommentoimaan olivatko Halla-Ahon tai Helena Erosen kirjoittelut hyviä, faktuaalisia tai hyvän maun mukaisia. Se on tässä toissijaista. Merkittävin fakta on miten ne raportoitiin: vääristyneesti, oleelliset asiat sivuuttaen ja yleisölle välittynyt kuva oli kaikkea muuta kuin mitä raportoiduilla artikkeleilla yritettiin sanoa.

Vaikka jotkin perussuomalaisissa niin luulevat, media ei kuitenkaan vainoa perussuomalaisia. Mediamme tekee hidasta kuolemaa ja todistamme tällä hetkellä modernin lehdistön kuolinsätkintää. Tuloksellisuuden paine ja verkkomedia ovat ajaneet perinteisen uutisoinnin sekaannuksen tilaan jossa vääristely ja puhtaan roskan painaminen ei enää ole yhtäkkiä tuomittavaa.

Media on siirtynyt uutisoinnista huomiohakuisuuteen, jossa asian raportoiminen ei riitä, asia on raportoitava mediaseksikkäästi - ja jos se tarkoittaa että asia pitää raportoida jättäen jokin pieni pikkuinen fakta mainitsematta, ei se haittaa. Ainahan seuraavan päivän lehdessä voidaan julkaista postimerkin kokoinen oikaisu jota kukaan ei lue.

Valitettavasti kaikukammio on jo syntynyt ja ihmiset muistavat lukemansa otsikot - itseasiassa otsikoinnit jäävät ihmisten mieliin paremmin kuin varsinainen luettu teksti. Skandaali on valmis ja ihmiset uskovat misinformaatioonsa mieluummin. Erittäin hyvä esimerkki tästä saadaan nykyisistä rokotekieltäjistä: koko liike muodostui epärehellisen tutkijan väärentämistä "tutkimustuloksista" ja kun tämä paljastettiin, ei rokotuskielteinen rintama muuttanut mieltään.

Lumia - menestystarina vai kärsimysnäytelmä


Analyytikot ovat äskettäin kommentoineet Nokian Lumia-myyntejä ja kommentit ovat olleet hieman pettyneitä paljastuneiden lukujen takia. Myyntiä on kuvattu pettymykseksi tai jopa täydeksi katastrofiksi: Nokia itseasiassa myi merkittävästi enemmän Symbian-laitteita kuin Windows-puhelimia.

Suomessa tätä myynnin heikkoutta ei olla merkittävästi huomattu. Itseasiassa tänä vuonna olen nähnyt sarjan oudosti otsikoituja uutisointeja Lumia-puhelimien menestyksestä. Uusin oli Ruotsalaiset innostuivat Nokia Lumiasta Digitodayssa, joka kertoi miten paljon Lumia oli innostusta aiheuttanut Ruotsissa. Artikkelin teksti kuitenkin saman paljastaa oudon virheen kun muukin "Lumiasta villiinnyttiin maassa X" uutisissa on ollut:

Kun artikkelin lukee, Lumia on aina myyntilistojen top 5:n sisällä, mutta ykköspaikalla on käytännössä aina iPhone 4 ja/tai 4S ja välissä ennen Lumiaa on myös yleensä Samsungin Galaxy S2. Ja niin tässäkin artikkelissa, kaava toistuu yllättävän identtisenä artikelista toiseen: otsikko viittaa Lumia-villitykseen, teksti paljastaa muiden valmistajien lippulaivojen myyvän paljon paremmin. 

Suomessa Lumia on tosiaan noussut myydyimmäksi puhelimeksi, mutta muualla se on toki näkynyt listoilla, mutta harvoin ykköspaikoilla, joita kautta linjan hallitsevat länsimaissa samat aiemmin mainitut nimet: iPhone ja SGS2. En väitä ettei se olisi ollut ykkösenä missään muualla, vain että valtaosa uutisoinnista antaa sen kuvan kuin Lumia olisi todella ollut ykkösenä vaikka missä, olematta todella villitys muualla kuin Suomessa. 

Muutamia vastaavia artikkeleita:
Ilmiöön liittyen: Mielenkiintoisesti Ranska ykköspaikan ottamiseen riitti suomalaisille journalisteille yhden puhelinkaupan tilastojen kärjessä oleminen. Lumian ykköspaikkaa hehkutettiin kaikissa artikkeleissa perustuen vain Phone Housen myyntiin:
Nämä esitetyt artikkelit maalaavat todellisuutta ruusuisempaa kuvaa. Toki Lumia on myynyt suhteellisen hyvin Suomessa, mutta siitä kirjoitetut hehkutusartikkelit ovat olleet hieman harhaanjohtavia vähintään otsikointinsa kanssa. Lumia-kriittinen uutisointi ei ole täysin olematonta, mutta Lumia-positiivinen tuntuu olevan liioittelevaa. Uutisoinnin takana tuntuisi olevan jotain muuta kuin vain objektiivisten faktojen rummuttaminen ja jakaminen eteenpäin. Artikkelit tuntuvat kaikki perustuvan samaan malliin, niin kuin joku olisi kirjoittanut artikkelin ja muut kopioineet ilman merkittävää lähdekritiikkiä... mutta eiväthän modernit journalistit niin tekisi?

Tavat miten miehet vihaavat naisia

Craked.com tarjoili äskettäin mielenkiintoisen artikkelin nimeltä 5 Ways Modern Men Are Trained to Hate Women. Kyseinen teksti tuli huomiooni sosiaalisen median sisältä jossa sitä levitettiin ja tietysti katsoin mistä artikkelissa oli kyse. Artikkeli johon törmäsin oli toki sukkela ja hauska, mutta otsikkoaan se ei vastannut. Osuvampi nimi olisi 5 ways that are or are not products of culture how a small percentage of men dislike women or consider them inferior. Tarkka otsikointi ei ole aina erityisen iskevää.

Tekstin otsikko on erittäin yleistävä ja artikkelli itsessään jatkaa samaa yleistävää linjaa. Tämä ei ole täysin kelvoton lähetymistapa puhuttaessa massojen käytöksestä ja sen nyansseista, mutta tekstin sävy ei missään vaiheessa huomauta etteivät kaikki miehet vihaa naisia etteivät tekstin esittelemät kohdat ehkä kuitenkaan päde kaikkiin miehiin tai edes valtaosaan miehistä.

Voimakasta stereotypioiden käyttöä on nähtävillä artikkelin alusta loppuun. Tekstin sävy on voimakkaasti painottunut ja esittää miten kaikki nykymiehet olisivat yhteiskunnalle vihaisia, peniksensä johdattelemia körmyjä. Teksti esittää miehet  massana joka näkee naiset passiivisina halujensa kohteina ja tämä massa tietysti  kokee naiset vaaraksi ja uhaksi ja pelkää naisia.

En ollut täysin eri mieltä kaikista tekstin esittämistä kohdistaa ja artikkelissa oli toki hyvääkin. Selvennän kantojani läpikäymällä artikkelin viisi väitettä ja kommentoimalla.

#5. We Were Told That Society Owed Us a Hot Girl

Olen aina pitänyt outoina elokuvia joissa sankari voittaa pahiksen ja saa siksi tytön. Ovatko naiset todella niin pinnallisia, että rakastuvat vain voittajiin? Naiset on mediassa pitkälti alistettu rooliin jossa he eivät ole toimijoita, vaan toimintojen kohteita. Naista tavoitellaan ja tässä tavoittelussa joko onnistuu tai epäonnistuu. Huomatkaa, että naisella ei tässä ole itsellään roolia lainkaan. Hän ei onnistu tai epäonnistu, ja tuskin tekee edes päätöstä, vaan kyse on kosijan onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Nainen on passiivinen, mies aktiivinen.

Tämä roolijako tietysti on olemassa myös muualla.

Ensimmäinen väittämä on siis omalla tavallaan totta ja kyseistä stereotypiaa naisista palkintoina viljellään jatkuvasti viihteellisessä mediassa. Väittämä tekee kuitenkin rohkean väittämän kertomalla miten tämän takia miehet uskovat naisten olevan vain esineitä joiden suosio on voitettava ja naisen oma mielipide itse ei oikeastaan ole vaikuttaja tässä: nainen vain automaattisesti menee voittajalle.

Näin siis saduissa, mutta saduissa tehdään paljon muutakin. Ihmiset eivät usko kaikkeen mitä näkevät televisiossa ja viihteessään. Miehetkään eivät ole vain viihteen aivottomia kuluttajia, jotka uskovat kaiken mitä näkevät viihdelaatikkonsa kautta. Eivät kaikki ainakaan.

Lisäksi minulla on ongelmia tämän väittämän kanssa, koska en kertakaikkiaan keksi lähipiiristäni oikeastaan yhtään esimerkkiä tästä. Jos suhteellisen lajityypillinen käytös, jossa "kosintamenojen" aikana nainen on passiivisempi osapuoli kuin mies lasketaan todisteiksi, aletaan venyttämään asioita.

Lisäksi en voi täysin allekirjoittaa väitettä että tämä stereotyyppi opettaisi vihaamaan naisia tai edes että moni varsinaisesti uskoisi siihen. Tosin näkisin tämän stereotyypin mielelläni haudattavan, koska muistan miten ärsyttävää oli yökerholla olla aina se aktiivinen osapuoli jonka piti tehdä vaikutus, eikä toisinpäin. 

#4. We're Trained from Birth to See You as Decoration

Mieheltä vaaditaan taitoa ja osaamista, naisen pitää olla kaunis. Miehellä pitää olla rahaa ja valtaa, naisen pitää olla kaunis. Miehen pitää olla hauska, naisen pitää olla kaunis. Miehen pitää olla hyvä luonteeltaan, naisen pitää olla kaunis...

Naisen haluttavuus parisuhdemarkkinoilla on yllättävän tiukasti keskittynyt naisen ulkonäköön. Toki miehen ulkonäkö ei koskaan ole haitallinen piirre, mutta miehiä arvioidaan enemmän heidän saavutustensa ja kykyjensä perusteella siinä missä naisen tärkein arvo tulee hänen ulkonäöstään. Ulkonäön merkitys nähdään kun katsotaan millä perusteilla naisen kyvykkyyttä muutenkin arvioidaan ja esimerkiksi korkeissa asemissa olevien naisten "arviot" ovat monesti voimakkaan ulkonäköpohjaisia. 

Tässä on hankala osoitella syyllisiä. Keskimäärin miehet etsivät viehkeää naista ja naiset etsivät miehessä useampia kyvykkyydestä, vallasta ja luonteesta kertovia piirteitä. Ovatko miehet syyllisiä kun eivät vaadi enempää naisiltaan? Vai pelkäävätkö miehet kenties liian kyvykkäitä naisia?

En ole erityisen vakuuttunut, että tämä olisi kulttuurinen piirre. Naiskauneuden ihannointi on läsnä käytännössä kaikissa kulttuureissa ja samalla tavalla lähes kaikissa naisten käyttäytymisessä näemme selkeää mieltyneisyyttä miesten ulkonäön lisäksi hänen yhteiskunnalliseen asemaansa ja resursseihinsa.

Biologinen puoli on tässä mielestäni varsin voimakkaasti näkyvillä: alkukantainen mies tarvitsee kumppanin joka on terve ja hedelmällinen ja kauniit piirteet ovat tyypillisesti merkki terveydestä ja hedelmällisyydestä. Samalla tavalla nainen tarvitsee kumppanin joka elättää tämän läpi raskauden ne ajat kun nainen ei kykene elättämään itseään - ja auttaa myös lapsen elättämisessä.

En väitä näiden arvojen olevan mitenkään ihanteellisia tai tavoiteltavia, lähinnä ne peruspiirteet joiden päälle biologiset tarpeemme rakentuvat. Lisääntyminen ja jälkeläisten selviytyminen ovat biologisia imperatiiveja jotka evoluutiomme on meihin koulinut, eivät kulttuurisia konstruktioita. Tämä ei tarkoita etteikö niitä pitäisi joskus pyrkiä muuttamaan.

#3. We Think You're Conspiring With Our Boners to Ruin Us

Käytännössä väite on, että miehet opetetaan ajattelemaan että naiset aiheuttavat tahallaan heille erektioita ja saavat miehet tuntemaan himoa. Naisen jonka kaula-aukko on hieman avoin sanotaan tahallaan aiheuttavan himoa "ja pyytävän sitä" kuten potentiaalinen raiskaaja asian ilmaisisi.

Olen kuullut näitä perusteluja toki raiskaajilta tai oikeilta piinkovilta sovinisteilta. Nainen pyysi sitä, kerjäsi sitä. Tuo perustelu on lähes joakaiselle tuttu, sillä harva on välttynyt kuulemasta sitä niiltä ikäviltä yksilöiltä jotka moisia älyttömyyksiä laukovat.

Olen hieman conflicted tämän kohdan kanssa. Toisaalta en tunne ketään joka ajattelisi näin tai ainakaan myöntäisi ajattelevansa näin. Toisaalta nähtyäni millaisia juttuja esimerkiksi brittien lad-lehdet ovat täynnä, en voi sivuuttaa tätä yhtä helposti. Vaikken ole täällä kohdannutkaan kummemmin yksilöitä jotka pitäisivät naisia ilkeinä munahaukkoina, en väitä ettei niitä olisi. Maailmalla tällaista ajattelumallia näytetään myös tukevan harmittavan paljon.

Kyseiset lehdet laukovat välillä sellaisia älyvapauksia, etten ymmärrä miten niiden julkaisua ei ole kielletty. Yksi "parhaita" oli seksuaalista matematiikkaa käsittelevä artikkeli jossa lukijoita valistettiin siitä miten 85% raiskauksista jätetään raportoimatta ja  miten "Thats seems to be fairly good odds." Lehti toki muisti kertoa miten raiskaus ei enää ole raiskaus: "Uni Lad does not condone rape without saying 'surprise'."

Näitä asenteita ei voi puolustaa ja en puolusta. Henkilökohtaisesti erottaisin jokaisen joka lähtee kirjoittamaan lehtijuttuja joissa annetaan raiskausvinkkejä. Jos olet niin idiootti, että koet saavasi raiskata jonkin naisen, kerran hän "pyysi sitä", olet itsekeskeinen p*skapää. Jos koet että haluat levittää tällaisia arvoja, et ole tuota edellistä parempi.

#2. We Feel Like Manhood Was Stolen from Us at Some Point

Väittämä lyhyesti: miehistä tuntuu, että naiset ovat vieneet miehuutemme. Yleensä esiintyy muodossa "miehet eivät enää saa puhua ronskeja töissä kun naiset loukkaantuvat" tai jotain muuta millä kerrotaan miten naiset pakottavat miehet käyttäytymään vähemmän miehekkäästi.

Tämä tunne on todellinen, mutta sen yleisyys on kyseenalainen. On varmasti monia miehiä joita voisi kuvailla jääröiksi. Nämä jäärät eivät pidä muutoksista ja tahtovat elää ja puhua miten tahtovat. En pidä kyseistä ihmistyyppiä kovin korkeassa arvossa, mutta ihmisissä jotka eivät osaa ottaa muita tasapuolisesti huomioon, ei ole kyse vain miehissä. Naisia jotka eivät huomioi muita löytyy myös, narsismi ja itsekeskeisyys eivät ole todellakaan kumpaankaan sukupuoleen yksin rajoittuvia.

Ne miehet jotka eivät osaa ottaa ympärillään olevia naisia huomioon, ovat nimenomaisesti poikkeuksia, mutta yleensä äänekkäitä poikkeuksia. Jälleen, en puolusta näin käyttäytyviä urpoja. Kyvyttömyys käyttäytyä seurassa seuran mukaisesti on vain sitä itseään, omaa kyvyttömättömyyttä käyttäytyä. Jos en huomioi muita ihmisiä omassa käyttäytymisessäni, olen vain k*sipää.

#1. We Feel Powerless

Kirjoittaja tekee tässä kohtaa saman virheen kun niin monet ennenkin: hän yleistää ja liittää toisiinsa asioita jotka eivät liity toisiinsa. Ensinnäkin on totta, että monet miehet kokevat lisääntyvää voimattomuutta ja monet myös yhdistävät tämän voimattomuuden tunteen siihen miten miehet eivät enää saa olla miehiä.  

Länsimaissa miesten perinteisesti hallitsemat alat ovat alamäessä ja miesten työllisyys ja tulevaisuudennäkymät ovat romahtaneet. Tilanne on vaikea ja tietty voimattomuuden määrä ei ole vain odotettavaa, vaan käytännössä välttämätöntä. Voimattomuus on siis lisääntymässä, mutta syypää tulkitaan väärin. Länsimaissa on hyvin vaikea saada läpi uskottavaa keskustelua kasvavista luokkaeroista rikkaiden ja köyhien välillä ja siitä miten rikkaimmat rikastuvat muiden kustannuksella. Vaikeuksista syytetään sen jokseenkin ilmiselvän oikean aiheuttajan sijaan kaikkea muuta: maahanmuuttoa, homoja, jumalattomuutta ja tietysti pahoja feministejä jotka aina pilaavat kaiken kivan ja vievät miehiltä miehuudenkin.

Artikkeli tekee nimenomaisen väitteen, että valtahierarkian huipulla olevat miehet ovat niitä jotka pelkäävät naisia nimenomaan koska he ovat naisia. On toki totta että vallassa olevat ovat enimmäkseen miehiä, mutta näiden valtaapitävien yhdistäminen niihin miehiin jotka pelkäävät tulevaisuutensa puolesta on epärehellistä ja väärin. Kuten aiemmassa kirjoituksessa käsittelinkin, miehen valta ei liity oikeastaan hänen sukupuoleensa, vaan pikemminkin pieniin valtaverkostoihin, joiden sisällä oleva eliitti hallitsee. Miehistä valtaosalla ei ole mitään erityistä valtaa tai toivoa päästä valtaan ja miesten syyttäminen kollektiivina siitä että huipulla olevat miehet eivät tunnu päästävän naisia joukkoonsa on absurdia.

Miehet eivät siis sinällään pelkää naisia, mutta tämä rahan ja vallan omaava eliitti pelkää asemansa kaventumista, eikä halua jakaa omaisuuttaan uusiksi. Naisten pääseminen tähän joukkoon ei ole estetty sukupuolen takia, vaan pikemminkin siksi ettei kyseinen joukko tahdo henkilökohtaisen rahansa ja valtansa vähenevän. Nämä miehet ymmärtävät, että vauraus ei ole rajatonta ja heidän oma vaurautensa rakentuu muilta ottamiselle. Enemmän jakajia tarkoittaa heille pienempiä omaisuuksia.

Lyhyesti: miehet kyllä pelkäävät, mutta ne miehet jotka pelkäävät naisia, ovat vähemmistö. Valtaosa miehistä on vähintään huolissaan tulevaisuutensa näkymistä maailmassa jossa he ovat jatkuvasti vähemmän hyödyllisiä ja tarpeellisia. Artikkelin väite vallan naispelosta on sinällään totta, mutta ei liity oikeastaan naiseuteen, lähinnä ahneuteen.

En lähde kiistämään, etteikö alkuperäisen tekstin viisi kohtaa pätisi joihinkin miehiin, varmasti pätevätkin. Mutta artikkeli antaa sen kuvan, että kyseessä olisi kaikkiin miehiin (tai ainakin valtaosaan) päteviä sääntöjä, enkä näin pohjoismaisena tasa-arvoon uskovana miehenä oikein niele näitä väitteitä.

Uusia arvoituksia

Olen keksinyt silloin tällöin arvoituksia ja kokosin niistä parhaita hieman yhteen. Arvoitukset ovat kaikki alkuperäisiä, tosin arvoituksista osa voi olla esitetty muuallakin - vahingossa plagiointia ei voi välttää arvoitusten kanssa, onhan arvoituksia tehty niin kauan. Vastaukset ovat artikkelin lopussa kätkettynä mustalla taustavärillä.

Kysymykset

  1. Me kuolemme tuhansittain ja siten annamme teille olemassaolon. Olette nähneet meidät, mutta me emme teitä. 
  2. Varsinainen korjaaja, silmiä vain yksi. 
  3. Pintani on hauras, mutta pintani ei ole se joka yleensä ensin rikkoutuu. 
  4. Avaudun kyllä ja niin minun pitääkin, mutta jos jakaudun kahtia, olen tarpeeton. 
  5. Jos olen yksin, et näe tai kuule sitä mihin minut on tarkoitettu. Tarvitsen toisen rinnalleni jotta voin täyttää tarkoitukseni
  6. Et halua minua, mutta jos olen sinun, et halua antaa minua kenellekään. 
  7. Hengitän ja siksi sinäkin hengität. Jos tulet syvälle syleilyyni, tuskin palaat takaisin. 
  8. Tyttö kaunis, villi tanssija. Kosketa häntä ja tunnet hänen puremansa. 
  9. Kukaan ei mene ohitseni, elleivät viisaamme ole väärässä. 
  10. Ympäröin itseni paksulla kuorella, mutta sisälläni on lämmin. Sisaruksieni kanssa tanssimme kunnes valot sammuvat
  11. Tarvitset minua jo ennen kun olet olemassa ja toivon että jäät olemaan sen jälkeen kun minä lakkaan olemasta 
  12. Kirkas silmä katselee, vaan ei näe. Katselu kuitenkin tärkein tehtävänsä. 
  13. Tämä yksihampainen olento pureutuu ainoalla hampaallaan viholliseen. Tosin nykyisin raukka syö enimmäkseen multaa. 
  14. Tämän laukkaa ei estä virta eikä aita, vaan se matkaa minne haluaa, myös sinne jonne matka ei ole mahdollinen. 
  15. Sitä ei ole ollut koskaan, eikä se ole nytkään, ja vain idiootti odottaa sitä ikuisesti. 
  16. Kaunis neito, sorja vartaloinen, kokki lie ammatiltaan kun niin monen ruokkii. Vaan päivät vaan keittää, illat nukkuu. 
  17. Säkki täynnä makua, mutta koskaan ei tule syödyksi. 
  18. Kestitsee sinua tänään, kiduttaa huomenna.
  19. Tämän lahjan antajalle paras hetki on jos se annetaan takaisin. 
  20. Jos tiedät vain sen alun, et tiedä mitään, jos tiedät sen kokonaan, sitä ei ole jäljellä. 
  21. Mikä on pienin määrä tikkujen siirtoja jolla voisit korjata kuvan ongelman?
  22. Mikä on pienin muutos jolla voit korjata allaolevan laskukaavan oikeaksi?
  23. Mikä on pienin määrä teitä jolla voisit yhdistää kaikki kaupungit toisiinsa? Tarkemmat ohjeet kuvassa.


  24. Mikä on pienin määrä kulmia millä voit yhdistää kaikki neljä pistettä?  Tarkemmat ohjeet kuvassa.


Vastaukset (kirjoitettu valkoisella ettet vahingossa näkisi niitä mitä et tahdo nähdä. Maalaa vastaus ja näet sen)
  1. Tähdet 
  2. Neula 
  3. Hehkulamppu 
  4. Vetoketju/Sakset 
  5. Videot/Dvd-soitin/vastaava 
  6. Flunssa 
  7. Sademetsä 
  8. Tuli 
  9. Valo 
  10. Maapallo 
  11. Äiti 
  12. Televisio 
  13. Keihäs 
  14. Mielikuvitus 
  15. Tulevaisuus 
  16. Kukka 
  17. Teepussi 
  18. Viina 
  19. Rakkaus 
  20. Elämä
  21. Yksi. Suupieli ylöspäin ja meillä on iloinen henkilö jonka taustalla on metsä.
  22. Kallistetaan jakomerkki minus-merkiksi.
  23. 3 tietä riittää. 1-6, 4-3 ja 2-5. Teissä on risteys keskellä.
  24. 0 kulmaa. U:n tai O:n muotoinen lanka ratkaisee ongelman ilman yhtään kulmaa.



Smoked by Windows Phone tai sitten ei

Microsoft on aloitttanut mielenkiintoisen kampanjan: Smoked by Windows Phone-kampanjassa käyttäjä yrittää tehdä omalla älypuhelimellaan jotain nopeammin mitä myyjä Windows-puhelimellaan. Tarkoituksena on tietysti todistaa miten paljon nopeampi Windows-älypuhelin on.


Esimerkkejä haasteista:
  • Ota kuva ja lataa se Facebookiin.
  • Etsi läheltä neljän tähden ravintola ja sitten reittiohjeet sinne
  • Etsi lähialueelta tapahtumia
Microsoftin kampanjasivuilta löytyy videoita joissa näytetään haasteiden lopptulokset. Jokainen haaste videolla pelaa samalla tavalla: Windows Phone-asiantuntija kertoo mitä tehdään ja kilpailijat sitten tekevät nämä asiat ja katsovat kumpi voittaa. Markkinointivideoilla Windows Phone voittaa luonnollisesti aina.

Kuten tietysti mikä tahansa mainoskampanja, tämä ei osoita kuin sen, että jos saan päättää kilpailun säännöt ja ehdot, voin luoda kilpailun jossa voitan joka kerta. Jos rakennan kysymykset hyvin, voin hyödyntää niitä nimenomaisia tilanteita joissa Windows-puhelimen vahvuudet ovat ja todella voittaa.

Windows-puhelimilla voi tehdä toki tiettyjä asioita nopeasti, mutta vaihdetaampa kysymyksiä. Miksei vaikkapa:
  • Tee tilapäivitys sosiaaliseen mediaan
  • Yhdistä alueen wlan-verkkoon (tilanteessa jossa et ole kyseisessä verkossa vielä vieraillut)
  • Kytke puhelimesi datayhteys pois päältä
  • Vaihda puhelimesi käyttäjätili
  • Kopioi kuva tietokoneelle johon et ole puhelinta ennen kytkenyt
  • Asenna puhelimeesi vaihtoehtoinen verkkoselain oletusselaimen rinnalle/tilalle
  • Avaa puhelimen ohjelmistokauppa ja etsi sieltä sovellus äänikirjojen kuunteluun
Kaikki ovat kysymyksiä jotka omalla Windows-puhelimellani on hidas, hankala tai mahdoton ratkaista.

Tällä en yritä todistaa Androidin olevan parempi tai nopeampi kuin Windows-puhelimien, lähinnä valottaa sitä miten markkinointipuhe tapaa olla sitä itseään, markkinointipuhetta ja miten kyseinen kampanja on (kuten kampanjat yleensä) vahvasti rakennettu puolueelliseksi. Windows-puhelimet ovat jouhevia ja vikkeliä laitteita joissain asioissa, mutta toisissa niillä työskentely on tuskaisan hidasta ja hankalaa. Tämä pätee muihinkin alustoihin toki ja tiedän monia asioita joiden tekeminen esimerkiksi Androidilla tai iPhonella on aikaavievää, mutta suhteellisen helppoa vastaavasti toisella käyttöjärjestelmällä.

Hauskana lisänä, kampanjassa ei ollut tarkoituksenakaan antaa käyttäjien voittaa. Kun yksi käyttäjä voitti Windows-puhelimen tässä häntä vastaan ladatussa kokeessa, Microsoft ei halunnutkaan antaa palkintoa ennen kun asiasta nousi kohu. Microsoftin kunniaksi on mainittava että, palkinto kuitenkin lopulta maksettiin.