Lähdeoksennus: Kuinka puolustaa roskaa ja näyttää pätevältä tietämättä asiasta varsinaisesti

Miten kirjoittaa puolustusta pseudotieteelle ja roskalle ja saada se näyttämään hyvältä? Paljastan tänään sen salaisuuden mitä jo tuhannet valistuneet nettikeskustelijat ja blogikommentaattorit käyttävät! Haluatko sinäkin kommentoida uskottavasti, vaikka puolustamasi juttu onkin sadan hehtaarin pellolle riittävän kokoinen läjä hevosenlantaa? Lue eteenpäin!

Me Wikipedia-sukupolven lapset nimittäin tiedämme, että mikään väittämä ei ole uskottava ellet tarjoa sille lähdettä. Citation needed. Moni kommentoija antaakin lähteitä ja hyvä tekniikka näyttää uskottavalta on antaa useita lähteitä eri aiheille. Tätä tekniikkaa voi erittäin helposti käyttää aivan minkä tahansa näkökannan puolustamiseen.

Suurin osa ihmisistä ei nimittäin lue lähteitä vaan parhaimmillaankin lähinnä huomioi niiden olemassaolon. Käytetyn lähteen ei siis tarvitse tukea kantaasi tai edes olla olemassa! Kunhan keksit jotain sopivaa mukaan. Parhaat lähteet eivät ole hyperlinkkejä itse tutkimuksiin, vaan mielellään lähdeviitteitä, jolloin muiden on maksimaalisen hankala päästä viittaamiisi tietoihin käsiksi. Googlekaan ei aina auta, sillä sen kautta voi joutua selamaan sivukaupalla hakutuloksia joissa lähteeseen viitataan ennen kun itse lähteeseen päästään käsiksi - tai varsinainen lähde voi olla saatavilla ainoastaan tilaamalla se sopivasta kirjastosta tai palvelusta.

Tässä tietysti huomaamme että lähteiden etsiminen itsellemme siteerattavaksi on vaikeaa, mutta eipä hätää. Sinun ei itse tarvitse oikeasti tutustua näihin lähteisiin tutustua, vaan voit vain googlata ja löydät helposti asioita mihin muut viittaavat todisteina kannoistaan. Internet on pullollaan keskusteluja joissa lähteitä siteerataan ja miksi turhaan tarkistaisit näitä lähteitä kun voit tuhlata kaikkien aikaa tarkistamattomilla lähteilläsi jotka näyttävät tukevan kantaasi.

Kun lähde on laitettu kommenttisi tueksi, valtaosa ei kykene sitä kaatamaan. Suurella osalla vastaväittäjistä ei ole mielenkiintoa, aikaa tai osaamista lähteä selvittämään mikä kyseisen tutkimuksen luotettavuus on, sanooko tutkimus mitä väität sen sanovan, tai onko koko tutkimusta edes olemassa! Ja jos joku todella tämän vaivan läpikäy, olet silti voittanut: olet saanut muut tuhlaamaan aikaansa sillä et luonnollisesti aio muuttaa kantaasi asiassa vaikka sinut osoitettiin kuinka väärässä olevaksi - etkä luonnollisesti lopeta kyseisten lähteiden käyttöä, vaikka ne kuinka roskaa ovatkin.

Esimerkkinä tästä tekniikasta sain äskettäin omaan blogiini anonyymin kommentin. Kommentin lähteinä luetteloitiin tämä pinnallisesti vaikuttavan näköinen luettelo linkkejä homeopatian puolesta. Lähdimme tutkailemaan näitä lähteitä skeptikkoveljeskunnan salaisessa kokouksessa. Sovittuamme ensin kätkevämme tosiseikat ilmastonlämpenemisestä, keksimme myös miten nämä lähteet olivat joka ikinen joko muuta kuin luotettavia tutkimuksia ja parhaat eivät edes lopputuloksenaan sanoneet mitä lainaaja väitti. Linkkien takaa löytyi: 1. tutkimus jonka lopputulokset eivät olleet lainaajan väittämän mukaisia. 2. Jo humbuukiksi osoitettu tutkimus. 3. Huono ja kontrolloimaton tutkimus ja viimeisenä 4. Kyselytutkimus. Lähteet eivät olleet lopulta minkään arvoisia.

Löysimme myös pian mistä blogiini kommentteina laitetut linkit tulivat. Itseasiassa lähes koko alkuperäinen kommentti oli lihapullilla maustettua copypastaaEnergiakeskuksen homeopatia-tekstistä. Tämän alkuperäisen tekstin alla oli copyright-merkinnät, joten jos blogiani ei kommentoinut itse homeopaatti Riikka Sievänen, hän kylmästi kopioi tekstinsä Riikka Sieväseltä - joka ei näemmä myöskään ollut vaivautunut tutustua lähteidensä luotettavuuteen.

Kutsun tätä keskustelutekniikkaa lähdeoksennukseksi. Perusajatus on heittää niin monta lähdettä jotta vastakkaisen kannan puolustaminen on hankalaa. Kun lähteitä on tarpeeksi, ei niitä kaikkia voida kumota ja voit lopulta aina vedota "entäs tutkimus X, sitä et pystynyt kumoamaan!". Väittelyissä tästä näkee variaatiota jossa väittelijä sarjatulittaa väittämiä oman puheenvuoronsa aikana, tietoisena ettei vastaväittäjä ennätä läpikäydä niitä kaikkia.

Korostettakoon yhtä asiaa: En syytä tässä blogiini anonyymin kommentin jättäjää epärehellisyydestä tai suunnitelmallisesta vilpillisyydestä. Tämä tekniikka on tarttunut meihin muualta, esimerkiksi muodollisten väittelyiden kautta ja seuraamalla muita keskusteluja. Valtaosa ihmisistä ei varmaankaan itse edes tiedosta miten he propagoivat virheellistä tietoa, saihan esimerkkini kommentaattorikin omat tietonsa ihan oikealta Homeopaatilta. Meillä kaikilla on taipumusta hyväksyä kantojamme puolustavat todisteet, varsinkin jos ne tulevat "ammattilaiselta" tai "auktoriteetiltä". 

Lopputulos on kuitenkin se, että hän levitti eteenpäin virheellistä tietoa. Tämä on myös syy miksi halusin selvittää totuuden näidenkin linkkien takana. Jos jatkossa joku joutuu tekemisiin näiden kyseisten tutkimusten kanssa, googlaaminen voi tuottaa tämän tekstiin ehkäpä ja kykenee sen kautta osoittamaan nuo linkit vääriksi. Misinformaatio on tasapainotettu informaatiolla. Valitettavasti roskaa on nopeampi levittää kuin faktaa ja tämäkin teksti taistelee pisarana valtamerta vastaan. Copypastaajat keskusteluissa ja kommenteissa levittävät innokkaasti esimerkiksi tässä käsiteltyjä tutkimuksia faktatietona homeopatian oikeellisuudesta - ja ovat puhtaasti väärässä.

Loppumaininta: Blogini saa melkoisesti kommentteja nykyisin ja arvostan niistä joka ikistä, tuovathan ne tietooni muita näkökantoja ja perspektiivejä. Blogini on lähes alusta asti ollut avoin anonyymeille kommenteille (alussa en tiennyt että bloggeriin voisi jättää anonyymejä kommentteja) mikä entisestään suosii keskustelun syntymistä. Blogini kommenteissa ja foorumeilla näkee monesti yhtä tekniikkaa joka häiritsee itseäni melkoisesti. 

Kommentit