Venäjä Putinin käsissä on ottamassa melkoisia askeleita kohti diktatuuria ja kansan tuella oikein. Tämä ei ole odottamatonta, vaan päinvastoin juuri se mitä kuvittelisikin tapahtuvan.
Ukrainan tilanne on alkanut avata länsimaiden silmät sille mikä Venäjästä on tullut (tai perspektiivistä riippuen "mikä Venäjä on aina ollut"). Häkellyttävää Venäjän tilanteessa ei ole se miten maasta on tullut mitä se on tänä päivänä, vaan se miten yllättävänkin vahva kansan tuki Putinilla ja hänen selvästi epädemokraattisilla toimillaan on. Kansa siellä pitää vahvasta johtajastaan, uskaltaahan Putin jopa vähän valloitella naapureitaan.
Toki Venäjällä on ollut vastakkaista liikehdintää ja vaatimuksia demokratiasta, mutta näillä liikkeillä ei ole riittävän laajaa kansan syvien rivien tukea, mitä edellytettäisin niiden onnistumiseen. Ja miksi olisikaan, demokratia ja vapaa markkinatalous ei ole tarjonnut heille tähän päivään mennessä mitään hyvää.
Venäjän kansalaiset muistavat vielä Neuvostoliiton päivät ja suurella osalla heistä oli huomattavasti paremmat oltavat Rautaesiripun ollessa yhä pystyssä. En yritä väittää Neuvostoliiton olleen hieno juttu tai mukava valtio, mutta rivikansalaiselle se oli monin tavoin parempi paikka kun nykyinen Venäjä. Kansalaiset olivat enimmäkseen ruokittuja ja nauttivat ilmaisesta terveydenhuollosta, sähköstä, vedestä ja asumisesta. Heiltä puuttui etäisempiä vapauksia kuten mielipiteen vapaus, mutta itse ainakin pidän tärkeämpänä vapautta jatkaa hengittämistä. Elämässä Neuvostoliitossa oli hirvittäviä puutteita, mutta monille se elämä oli paljon parempa kun mitä markkinatalouden jälkeinen Venäjä on tarjonnut.
Venäjä on suuri maa, mutta ei mikään markkinatalouden mahti. Tässä suhteessa Venäjälle on tapahtunut melkoinen alennus: aiemman maailman "toinen suuri valta" onkin nyt alennettu vain yhdeksi suureksi Yhdysvaltojen taloudellisen hegemonian sisällä. Kun ajattelemme tätä Neuvostoajan muistavien Venäläisten perspektiivistä, järjestelmä ei tarjoakaan heille suuruutta.
Venäjällä markkinatalous ja demokratia ei ole kansalaisten silmissä välttämättä lupaus paremmasta. Kansalaisten elintaso ei ole parantunut, vaan monet ovat menettäneet sen ja vielä uskon tulevaisuuteen. Markkinatalous ja demokratia tarjoavat Venäläisille lopulta vain kovaa leipää ja epävarmuutta. Neuvostoliitto tarjosi kovaa leipää ja jotain käsitystä varmuudesta. Kun Neuvostoliitto sortui, alkoi massiivinen ryöstöretki, jossa nykyiset oligarkit hamstrasivat käsiinsä kupsahtaneen valtion omaisuuden pilkkahintaan tai halvemmalla. Venäjän tulojakauma muuttui äkkiä entistä jyrkemmäksi, eikä kansan silmissä markkinatalous ole tarjonnut juuri muuta kuin tätä kurjistumista.
Tässä on mitä markkinatalous on monille Venäläisille, siirtyminen suhteellisen pienien tuloerojen ja turvatun tulevaisuuden alta, massiivisten tuloerojen ja epävarmuuden alle. Markkinatalous ja demokratia eivät ole onnistuneet vakuuttamaan kansan syviä rivejä ja vahvan johtajan houkutus onkin melkoinen. Venäläisille aukeni mielipiteenvapauskin vähän puolittaisena, joten lisääntynyt vapaus rajoittuu mahdollisuuteen mennä ulkomaille.
Tämä on ehkä eräänlainen läksy kapitalismin myrkyllisimmän muodon vaaroissa. Jos kapitalistinen järjestelmä päästetään tähän pisteeseen - tilaan jossa kansalaisten on vain kestettävä jatkuvat menetykset ja elintasonsa ja ihmisarvonsa jatkuva lasku - kansalaiset eivät enää usko siihen ja avaavat sydämmensä jollekin paljon pahemmalle.
Näin juuri rakentaisin diktatuurin: tekisin demokratiasta kestämättömän. Kansa suorastaan vaatii diktaattoria päästyään nauttimaan vähän aikaa pahimman mahdollisen kapitalismin muodon tarjoamaa kovaa rakkautta.
Ukrainan tilanne on alkanut avata länsimaiden silmät sille mikä Venäjästä on tullut (tai perspektiivistä riippuen "mikä Venäjä on aina ollut"). Häkellyttävää Venäjän tilanteessa ei ole se miten maasta on tullut mitä se on tänä päivänä, vaan se miten yllättävänkin vahva kansan tuki Putinilla ja hänen selvästi epädemokraattisilla toimillaan on. Kansa siellä pitää vahvasta johtajastaan, uskaltaahan Putin jopa vähän valloitella naapureitaan.
Toki Venäjällä on ollut vastakkaista liikehdintää ja vaatimuksia demokratiasta, mutta näillä liikkeillä ei ole riittävän laajaa kansan syvien rivien tukea, mitä edellytettäisin niiden onnistumiseen. Ja miksi olisikaan, demokratia ja vapaa markkinatalous ei ole tarjonnut heille tähän päivään mennessä mitään hyvää.
Venäjän kansalaiset muistavat vielä Neuvostoliiton päivät ja suurella osalla heistä oli huomattavasti paremmat oltavat Rautaesiripun ollessa yhä pystyssä. En yritä väittää Neuvostoliiton olleen hieno juttu tai mukava valtio, mutta rivikansalaiselle se oli monin tavoin parempi paikka kun nykyinen Venäjä. Kansalaiset olivat enimmäkseen ruokittuja ja nauttivat ilmaisesta terveydenhuollosta, sähköstä, vedestä ja asumisesta. Heiltä puuttui etäisempiä vapauksia kuten mielipiteen vapaus, mutta itse ainakin pidän tärkeämpänä vapautta jatkaa hengittämistä. Elämässä Neuvostoliitossa oli hirvittäviä puutteita, mutta monille se elämä oli paljon parempa kun mitä markkinatalouden jälkeinen Venäjä on tarjonnut.
Venäjä on suuri maa, mutta ei mikään markkinatalouden mahti. Tässä suhteessa Venäjälle on tapahtunut melkoinen alennus: aiemman maailman "toinen suuri valta" onkin nyt alennettu vain yhdeksi suureksi Yhdysvaltojen taloudellisen hegemonian sisällä. Kun ajattelemme tätä Neuvostoajan muistavien Venäläisten perspektiivistä, järjestelmä ei tarjoakaan heille suuruutta.
Venäjällä markkinatalous ja demokratia ei ole kansalaisten silmissä välttämättä lupaus paremmasta. Kansalaisten elintaso ei ole parantunut, vaan monet ovat menettäneet sen ja vielä uskon tulevaisuuteen. Markkinatalous ja demokratia tarjoavat Venäläisille lopulta vain kovaa leipää ja epävarmuutta. Neuvostoliitto tarjosi kovaa leipää ja jotain käsitystä varmuudesta. Kun Neuvostoliitto sortui, alkoi massiivinen ryöstöretki, jossa nykyiset oligarkit hamstrasivat käsiinsä kupsahtaneen valtion omaisuuden pilkkahintaan tai halvemmalla. Venäjän tulojakauma muuttui äkkiä entistä jyrkemmäksi, eikä kansan silmissä markkinatalous ole tarjonnut juuri muuta kuin tätä kurjistumista.
Tässä on mitä markkinatalous on monille Venäläisille, siirtyminen suhteellisen pienien tuloerojen ja turvatun tulevaisuuden alta, massiivisten tuloerojen ja epävarmuuden alle. Markkinatalous ja demokratia eivät ole onnistuneet vakuuttamaan kansan syviä rivejä ja vahvan johtajan houkutus onkin melkoinen. Venäläisille aukeni mielipiteenvapauskin vähän puolittaisena, joten lisääntynyt vapaus rajoittuu mahdollisuuteen mennä ulkomaille.
Tämä on ehkä eräänlainen läksy kapitalismin myrkyllisimmän muodon vaaroissa. Jos kapitalistinen järjestelmä päästetään tähän pisteeseen - tilaan jossa kansalaisten on vain kestettävä jatkuvat menetykset ja elintasonsa ja ihmisarvonsa jatkuva lasku - kansalaiset eivät enää usko siihen ja avaavat sydämmensä jollekin paljon pahemmalle.
Näin juuri rakentaisin diktatuurin: tekisin demokratiasta kestämättömän. Kansa suorastaan vaatii diktaattoria päästyään nauttimaan vähän aikaa pahimman mahdollisen kapitalismin muodon tarjoamaa kovaa rakkautta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Jätä kommenttisi ja mielipiteesi. Debaatti on tervetullutta ja otan mielelläni vastaan eriävät mielipiteet. Jos huomaat asiavirheitä tai huteja teksteissäni, otan mielelläni vastaan huomautuksia. Haluan tietää jos jokin sanomani on suoraan väärin, sillä mielestäni on parempi saada osoitus virheellisyydestään ja korjata asia kuin jäädä tyhmäksi.
Sensurointia en harrasta muuten kuin roskapostin ja mainosten kanssa. Täydet asiattomuudet saavat olla aika asiattomia ennen kuin ne joutuvat poistolistalle, mutta jankkaaminen ja puhdas haukkuminen saattaa herättää poistovasaran päiväuniltaan.
Niin ja hengitäthän syvään ennen kommentointia. Yritetään pitää keskustelu asiallisena, yritetään ymmärtää miten mielipide-eroja voi olla ja yritetään olla alentumatta nimittelyyn ja lapsellisuuteen.