Kokoomuksen "100 000 työpaikkaa"

Alexander Stubb julkisti Facebookissa listan toiminnoista joilla Kokoomus korjaisi Suomen taloustilanteen. Ei liene yllättävää ettei lista todellisuudessa tuo Stubbin lupaamaa sataa tuhatta työpaikkaa, eikä auttaisi talouttakaan. Lista kun pohjaa ideologiaan, ei järkeen.

Läpikäydään lista kohta kohdalta ja puretaan sen ehdotusten seuraukset selkokielelle. Koko listan voi näin heti summata seuraavasti:

Norsunluutornissa ei ole työttömyyttä.

1. Maltilliset palkkaratkaisut tuovat työtä

Etuuksien jäädyttäminen on ongelmallista monellakin tavalla. Tärkein näistä on sen vaikutus kotimarkkinoiden ostovoimaan. Rahan ostoarvo ei nimittäin säily. Tonni tänä vuonna ei osta yhtä paljon kuin tonni seuraavana vuonna ja näin edespäin. Estämällä palkkojen nostaminen, aikaansaadaan käytännössä tilanne jossa ostovoima ei voi nousta. Jos samanaikaisesti rahan ostovoima laskee, kuten on historian valossa uskottavaa uskoa tapahtuvan, nettovaikutus on vähemmän ostovoimaa.

Kun ostovoima vähenee, Suomen sisämarkkinoiden toiminta heikkenee, ihmiset eivät kuluta yhtä paljon, koska heillä ei ole varaa. Vaikka rahan arvo ei vähenisi, viesti palkkamaltista yksinään riittänee saamaan ihmisten kukkaronnyörejä tiukemmalle. Hankintoja ja kulutusta lykätään ja jälleen sisämarkkinoilta katoaa liiketoimintaa.

Kompensoidakseen Kokoomus olisi valmis keventämään palkkaverotusta. Tämä kieltämättä kompensoisi ongelmaa hieman, mutta käytännössä kyseessä olisi leikkaus valtiolta työllistävien yritysten pussiin. Valtio sanoo yrityskentälle ettei teidän tarvitse antaa palkankorotuksia, me maksetaan ne teidän sijaanne. 

2. Työn tekemisestä kannattavampaa

Työn verotusta halutaan kaventaa kaikilla tulotasoilla yhteensä kahden miljardin verran Stubbin mukaan. Ongelma tässä on avainsana "kaikilla tulotasoilla". Korkeammissa tuloluokissa ei nimittäin ole tarvetta kevennyksille. Kotimarkkinoita toki stimuloi merkittävästi mitä enemmän rahaa saadaan kiertoon ja ansioiden verotuksen keventäminen on hyvä keino siihen, mutta yllättäen tehokkainta se on matalimmissa tuloluokissa.

Yksinkertaisemmin sanottuna, enemmän rahaa vähätuloisille tarkoittaa rahaa joka menee tehokkaasti suoraan kiertoon. Mitä pienemmät tulot, sitä suurempi osa rahasta oikeasti käytetään ja näin toimii tehokkaana talouden veturina. Suuremmissa tuloluokissa säästyneestä rahasta käytetään aina pienempi ja pienempi osa. En väitä etteivätkö varakkaammatkin kuluttaisi enemmän tulojen lisääntyessä, mutta väitän heidän kuluttavan suhteessä vähemmän enemmän kuin vähävaraisemmat.

Tämä on relevanttia koska valtion menettämät verotulot aiotaan kompensoida kiristämällä välillistä verotusta, eli esimerkiksi arvonlisäveroa. Käytännössä tuotteet kallistuisivat. Tämä on erittäin ongelmallista, sillä kulutuksen verottaminen osuu rankimmin juuri vähiten ansaitseviin. Käytännössä Kokoomuksen ehdotus veisi veropohjaa lähemmäs tasaveroa. Lopulta vähätuloiset saisivat enemmän rahaa kun ennen, mutta hyödykkeiden ja palveluiden hinta nousisi hävittäen tämän edun.

Ja se siitä kasvusta.

3. Maailman parasta työelämää ja lisää tasa-arvoa

Tässä kohdassa ei ole hirvittävästi valittamista. Kotihoidon tuen keston lyhentämistä pidän hyvin kyseenalaisena. Säästöt olisivat minimaalisia ja tekisivät lähinnä kotivanhemmuutta yrittävien lapsiperheiden asemasta entistä tukalamman. 

4. Jokaiselle suomalaiselle pidempi ja eheämpi työura

Työuran pidentäminen olisi hieno tavoite - jos työmarkkinoillamme olisi ongelmia työvoimapulan kanssa. Nyt se on lähinnä vastuutonta, sillä kun kärsimme edelleen suurista työttömyysluvuista. Ehdotukset tuntuvat muutenkin tulevan maailmasta jossa suurin ongelmamme liittyy juuri työntekijöiden löytämiseen, ei niinkään työttömyyden hoitamiseen.

Vuorotteluvapaalle pääsyn kiristäminen on yksi näistä. Vuorotteluvapaa nimenomaisesti järjestää työtä työttömälle suhteellisen pitkäksikin ajaksi, mutta tässä se maalataan laiskuroinniksi, jolle lähdetään kun ei vaan huvita - niin kun vuorotteluvapaalle pääsisi kuka vain ja milloin vain. 

Toinen mielenkiintoinen ja ongelmallinen kohta on ajatus yksityisten työnvälitystoimistojen toiminnan laajentamisesta. Tässä halutaan poistaa valtion itse tuottama palvelu ja muuttaa se yksityiseksi palveluksi josta valtio maksaisi yksityiselle toimijalle. Pelot "rusinat pois"-toimistoista heräsivät heti.

Mielenkiintoista on myös erikseen mainittu kohta työnvälityspalveluiden erillisestä räätälöinnistä korkeasti koulutetuille työntekijöille... joo, me koulumme käyneethän olemmekin tämän maan eniten työllistymistukea tarvitseva ryhmä. Asenne tulee norsunluutornista, jossa kokoomuksen pojat eivät ole nähneet työttömyyttä tai duunareitakaan.

5. Työntekijöiden palkkaaminen helpommaksi yrittäjälle

"Alennetaan työllistämisen kynnystä pidentämällä uuden työntekijän koeaika 4 kuukaudesta 6 kuukauteen. Luodaan uusia työpaikkoja helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista aivan pieniin yrityksiin nostamalla koeaika yhteen vuoteen."

Tämä on erittäin kyseenalainen kohta. Nykyinen koeaika on jo erittäin pitkä, liiankin. Tämä venytys muodostaisi tilanteen jossa työnantaja voisi helposti paikata väliaikaisen työvajeensa vaan palkkaamalla työntekijöitä ja sitten irtisanomalla ne ilman perusteluja "koeajan aikana". Tämä ei myöskään helpota legitiimiä palkkausta, sillä henkilön sopivuus työhönsä selviää kyllä huomattavasti jo nykyistä neljää kuukautta lyhyemmässä ajassa.

Näin pitkillä ajoilla ei olisi lainkaan mahdotonta matalan taitotason töissä pyörittää vaihtuvaa työväkeä, jotka rutiininomaisesti irtisanotaan ennen kun ylipitkät koeajat tulevat täyteen. Tämä saattaisi ehkä luoda työpaikkoja, mutta samalla se tekisi jotain paljon myrkyllisempää: söisi työntekijän kaikki oikeudet mihinkään työn jatkuvuuteen tai työturvallisuuteen.

"Kannustetaan yrityksiä palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä siten, että määräaikainen työsuhde pitkäaikaistyöttömän kanssa on mahdollinen ilman erityisiä perusteluita."

Määräaikaisen työsuhteen ei pitäisi koskaan olla mahdollinen ilman erityisiä perusteita.

"Työperusteista maahanmuuttoa lisätään luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta."
Eli avataan ovet vapaalle työvoiman tuonnille maahan: mahdollistetaan tuontityövoiman käyttö myös tilanteissa jossa kotimaista tekijää olisi tarjolla. Suuryritykset voisivat halpatuoda tekijöitä matalimmilla mahdollisilla palkoilla tekemään työn matalilla palkoilla - tietysti ilman erityisempiä oikeuksiakaan. 


6. Työnteon on oltava joutenoloa kannattavampaa

Kannatan kohdan sanomaa, mutta en usko keinojen tässä olevan oikeita. Matalimpien palkkatuloluokkien verotuksen keventäminen on hyvä askel, mutta vain jos kevennyt oikeasti tekee matalasta palkasta elinkelpoisen. Jos tarkoitus on pakottaa ihmiset nälkäpalkalla töihin, ollaan väärällä suunnalla.

Tässä toistetaan myös kokoomuksen norsunluutornista tehtyjä havaintoja maailmasta, kuten ajatus etuuksista pelkkänä "jään kotiin kun en jaksa" touhuna. Kenellekään ei tunnu iskostuvan tajuntaan ajatusta siitä miten hankala töitä on nykyisin saada, varsinkin jos alallasi on paljon kilpailua työpaikoista tai huonot näkymät.

Tämä näkyy myös ajatuksessa enimmäiskestoltaan lyhyemmällä ansioturvalle. Eli jos et kokoomuksen hienoista vuoden koeajoista huolimatta onnistu saamaan työtä, täytyy sen olla oma syysi. Se miten työpaikkoja ei oikeasti ole tarjolla tarjolla ei ilmeisesti vaikuta tähän asiaan.

7. Nuoret nopeammin töihin

Tässä taas korjataan ongelmaa jota ei ole. Nopeampi valmistuminen kuulostaa hienolta, mutta käytännössä se kasvattaa kilpailua työpaikoista: mitä nopeammin valmistut, sitä nopeammin olet työmarkkinoilla. Tämä on lääke vain työvoimapulaan ja se ei korjaa millään tavalla työttömyyttä tai luo työpaikkoja. Enemmänkin pahennamme työttömyyttä nopeuttamalla opiskeluja.

Puhumattakaan tietysti siitä miten syyllämme markkinoille entistä huonommin valmistuneita nuoria. Enemmän työttömiä ja heistä useampi huonommin valmistautunut työmarkkinoille, ei hyvä yhdistelmä. Mutta kokoomuksen norsunluutornissa ei ole työttömyyttä, on vain työvoimapula.

Opintotuen sitominen valmistumisnopeuteen on huono ajatus. Mitä käy opiskelijalle jonka terveys pettää ja hän joutuu hetkeksi sivuun opinnoista? Hänellä ei enää ole varaa viimeistellä opintojaan ja hän tipahtaa työmarkkinoille hanttihommiin vailla tutkintoa. Opintojen venymiseen on monia muitakin syitä kuin laiskuus.

8. Konsensukselle tulosvastuu

En ota kantaa. Tämä kohta vaikuttaa hieman tyhjältä sanahelinältä, jossa kolmikantajärjestelmästä yritetään värittää jotain mitä se ei ole. 

9. Työpaikoilla tiedetään, mitä kilpailukyky vaatii

Ensimmäisenä vaaditaan enemmän paikallista sopimista. Paikallinen sopiminen on aina pelikenttä jossa työnantaja on vahvempi osapuoli. Sen laajentaminen on näin myös työnantajan vallan kasvattamista ja työntekijöiden kaventamista. Mitään apua työpaikkojen syntymiseen tästä tuskin on.

Toisena halutaan laajentaa juostavuutta ja työaikapankkeja. Näissä järjestelmissä ei ole mitään vikaa, kunhan niiden avulla todella haetaan joustavuutta, eikä vaan tehdä rutiininomaisesta ylityöstä edellisempaa teetettävää.

10. Kaikki mukaan työelämään

Osa-aikatyön mahdollisuuksien parantaminen ei välttämättä ole huono asia, mutta, mutta, mutta...

Ensinnäkin ehdotetaan järjestelmiä jossa verotus, sosiaaliturva ja palkka sovitettaisiin yhteen tavalla jossa osa-aikainenkin työ kannattaa. Jossain määrin tämä kuulostaa hyvältä, mutta toisaalta taas en pidä ajatuksesta työstä josta saadulla palkalla ei elä. Yhdysvalloissa moni suuryritys maksaa niin pieniä palkkoja, että työntekijät eivät selviytyisi ilman valtion maksamaa tukea ja näin esimerkiksi McDonaldsin ja Wallmartin kaltaiset yritykset käytännössä saavat sosiaaliturvaa valtiolta. 

Valtion ei ole tarkoitus tehdä kannattamattomasta työstä kannattavaa toimimalla maksumiehenä yrityksille jotka eivät halua maksaa elämiseen riittäviä palkkoja. 

Mitä jää käteen?

Työpaikkoja tästä voi syntyä, mutta kokoomuksen tavoittelemiin lukuihin ei päästä. Lista on täynnä työttömyyttä pahentavia tekijöitä, enemmän jopa kun lisääviä, puhumattakaan eriarvoistumisen kasvamisesta ja työn turvallisuuden ja keston menetyksistä. 

Kommentit