Kukaan ei ole natsi

Olen perusteellisen kyllästynyt nykyaikaan. En teknologiaan, viihteeseen, musiikkiin vaan ihmisiin ja heidän asenteisiinsa. Puhun nyt eri mieltä olevien demonisoinnista ja epäinhimillistämisestä johon syyllistyvät kaikki - niin politiikassa kun sen ulkopuolellakin.

Se mitä yritän sanoa on tämä:


Hyperbolista hölinää

Mitä tahansa ihmistä kuunteleekaan, hän kuvaa poliittista vastapuoltaan absoluuttiseksi hirviöksi. Trump ja perussuomalaiset ovat natseja, jotka haluavat tappaa homot ja tummat ja pistää naiset takaisin keittiöön. Vasemmisto tahtoo avata rajata ja ottaa maahan tuhansia raiskaajia jotka vievät naiset ja työpaikat.

Molemmat näistä ovat absurdeja liioitteluja, mutta käytännössä tällä tasolla poliittinen diskurssi on tänä päivänä. Eri mieltä oleva ei ole vain eri mieltä, hän on vaarallinen. Erimielistä ei nähdä sinä mitä hän todella edustaa, vaan äärimmäisyytenä.

Vähän oikealle kallellaan oleva on natsi, vähän vasemmalle kommunisti, luonnonsuojelija on kettutyttöterroristi, maahanmuuttoa kritisoiva rasisti, maahanmuuttoa puolustava utopistinen suvakki. Sukupuolten palkkaerosta huolestunut on miesvihaaja, poikien koulumenestyksestä huolestunut on naisvihaaja. Uskova on harhainen ja takapajuinen, ateisti on moraaliton ja täynnä itseään. Aborttia puolustava puolustaa lapsien murhaamista, syntymättömistä lapsista huolissaan oleva tahtoo alistaa naiset synnytyskoneiksi.

Vaarallista hyperbolista hölinää

Tämä on toisteuttamista. Otamme vastapuolta edustavan henkilön ja redusoimme hänet mielipiteensä kautta äärimmäisyydeksi ja riisumme hänestä inhimillisyyden ja ihmisyyden. Erimielinen ei enää ole ihminen joka on eri mieltä, hän on epäinhimillinen vihollinen. Kun inhimillisyys riisutaan ihmisestä, hänestä tulee luvallinen kohde. Empatiarefleksimme ei laukea hänen kurjuudelleen ja pystymme tehdä hänelle pahoja asioita, joihin emme muuten pystyisi.

Skinhead ei hakkaa tummaihoista perheenisää, hän hakkaa neekerin. Kettutytöt eivät tuhoa kettuja kasvattavan perheen elinkeinoa, he vapauttavat ketut epäinhimilliseltä turkistarhaajalta. Antifasistit eivät häiriköineet, sabotoineet ja uhitelleet perhettä, he häiritsivät ihmisiä jotka Internetin mukaan olivat natseja.

Ja niin edespäin.

Seuraus tällaisesta on kahtiajakautunut yhteiskunta joka ei lopulta enää kykene yhteistyöhön. Poliittisesti olisi tietysti kivaa jos minun puoleni voisi yksin päättää miten asiat hoidetaan, mutta käytännössä tätä ei tule tapahtumaan. Joudun aina tekemään yhteistyötä muiden kanssa, sillä mikään puolue tuskin tulee saamaan niin suurta kannattajajoukkoa että se hegemonisesti voisi päättää kaikesta.

Meidän pitäisikin pyrkiä yhteistyöhön. Meidän on lopetettava vihollistemme haukkuminen ja alettava näkemään heidät yhteistyökumppaneina. Meidän on pyrittävä parempaan solidaarisuuteen ja kykyyn tehdä kompromisseja. Meidän pitää opetella elämään taas yhdessä.

Ja jos olet eri mieltä, et ole mielestäni paha tyyppi. Jutellaan asiasta, niin aikuiset hoitavat erimielisyytensä.

Kommentit